tag:blogger.com,1999:blog-88629095020604115992024-03-13T00:53:59.667-07:00Oman elämänsä herraoscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.comBlogger40125tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-55640038734677069712012-03-10T21:11:00.000-08:002012-03-10T21:11:02.770-08:00Kustaa Paturi (1812-1868) Janakkalan kunnanhallinnosta<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_Z8QdH-QsmXAh0e6uIn6Oq9NeOqrAw4-qETqhpUZf6J8rEOEjLBXWGN3VzvBOAmZ0eLHv0nmdXONkO4s88khuJkfq2cQzZoba93rh0xk1DucscOCUr3AXcbJ5RLgByob6f89wgmB7ukU/s1600/turengin+kyl%C3%A4+noin+1880+1272272941636.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="366" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_Z8QdH-QsmXAh0e6uIn6Oq9NeOqrAw4-qETqhpUZf6J8rEOEjLBXWGN3VzvBOAmZ0eLHv0nmdXONkO4s88khuJkfq2cQzZoba93rh0xk1DucscOCUr3AXcbJ5RLgByob6f89wgmB7ukU/s400/turengin+kyl%C3%A4+noin+1880+1272272941636.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kartta Turengin kylästä noin vuonna 1880</td></tr>
</tbody></table>
<b><span style="font-size: small;">Kustaa Paturista ja hänen
työstään</span></b></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Perjantaina 23. maaliskuuta
tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta ehkä tunnetuimman janakkalalaisen syntymästä.
Tällöin näet Turengin Paturin taloa omistavan talollisen Wilhelm Mikonpojan
toinen lapsi syntyi. Hänelle annettiin nimeksi Kustaa, ja hän tuli tunnetuksi
Paturi sukunimellä, joskin hän käytti joskus varhaisimpina aikoinaan myös
sukunimeä Thurén.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Suuren yleisön tietoisuuteen
Paturi tuli julkaisemalla runoteoksen ”Huvilauluja Hämeestä” vuonna 1842, Tätä runoteosta
mainitaan, esimerkiksi Uusi Suometar artikkelissaan 1902, ensimmäiseksi
suomenkieliseksi runokokoelmaksi. Siinä oli mukana myöskin nuotitus, jonka
mukaan runot oli tarkoitettu lauluina esitettäviksi. Sävellykset, ja osittain
vanhojen nuottien mukaiset sovitukset olivat Janakkalan kanttorin Silénin
tekemiä. Kirjasta otettiin myöhemmin 1860-luvulla myös toinen painos.
Merkittävän runokirjasta tekee myös se, että Siitä kirjoitti ranskalainen kriitikko ja tiedemies Xavier Marmier, joka
käänsi runon ranskaksi jo vuonna 1843.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Paturi ei ollut pelkkä
runoilija vaan innokas yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen kirjoituksensa
käsittelivät lähes kaikkia yhteiskunnassa esillä olleita asioita. Hän laati mm.
lausunnon, ainoan suomenkielisen ja tavallisen rahvaanmiehen kirjoittaman,
senaatin pyytämään ehdotukseen vaivaishoitoasetuksesta, samoin hän laati yksityisen
lausunon kansakoulua käsittelevään senaatin esitykseen. Jälleen hän oli ainut
suomenkielinen asiaa kantaa ottanut. Hän joutui voimakkaaseen ristiriitaan
itsensä professori Yrjö Koskinen kanssa ja riidan aiheena oli juuri vaivaishoito
ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset ja arvovalinnat.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Kustaa Paturi ei ollut
fennomaani, ei edes sen ajatussuunnan alun syntyvaiheessa. Hän koki itsensä
tietenkin uskolliseksi keisarin alamaiseksi, mutta eritoten hän oli
syvällisesti talonpoika ja hämäläinen. Tietenkin hän oli myös janakkalalainen
ja jopa erityisen tarkka omasta paikallisesta identiteetistään. Kuitenkin
hämäläisenä talonpoikana hän otti osaa hyvin monenlaisiin keskusteluihin, mutta
oli myös päättämässä ajamista asioitaan. Hän oli perustamassa Suomen
ensimmäistä liikepankkia kuin myös myöhemmin Janakkalan säästöpankkia. Usein hän kirjoittikin juuri janakkalalaisena
eri paikallisiin (Hämäläinen) ja valtakunnallisiin lehtiin, joiden määrä moli
1800-luvun puolivälissä hyvin rajallinen.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;"><b>Paturi ja kunnallishallinnon
uudistus </b></span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Kustaa Paturin eräänlainen joutsenlaulu eli viimeinen
kirjallinen testamentti on hänen toistaiseksi viimeisin löytämäni kirjoitus,
joka ilmestyi Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä n:o 33, 23.4.1867, eli noin
vuosi ennen Kustaan kuolemaa, joka tapahtui 10. toukokuuta 1868. Tässä
kirjoituksessa hän tekee selkoa hiljan voimaan tulleen uuden kunnallisasetuksen
soveltamisesta Janakkalan kunnan hallintoon.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Suomessahan tuli voimaan 1865 maalaiskuntia koskeva
kunnallishallinnon uudistus. Tällöin entiset pitäjät, jotka olivat olleet
pääsääntöisesti yhtä seurakuntien kanssa, muuttuivat kunniksi. Tällöin
seurakuntien kontolta kaikki muut kuin kirkolliset asiat siirrettiin uusien
asetuksella perustettavien kuntien kannettaviksi. Tällaisia siirtyviä asioita
olivat koulutoimi, terveyden- ja köyhäinhoito, verotus jne. </span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Uudenlaisen kunnan keskeisin päätäntäelin oli
kuntakokous ja vasta 1900-luvun alkupuolella perustettiin kuntiin kunnanvaltuustoja.
Näin Kustaa Paturi pääsi ennen kuolemaansa vielä muutaman vuoden ajan antamaan
laajan ja pitäjänhallinnossa kertyneen kokemuksensa uuden kunnallisen hallintorakenteen
kehittämiseen.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Tässä viimeiseksi jääneessään artikkelissa, joka
ilmestyy tavallaan maamme ainoassa suomenkielisessä virallisessa lehdessä ja
kuvastaa samalla kirjoituksen osaksensa saamaa suurta arvostusta, Kustaa Paturi
selvittää lyhyesti Janakkalan uuden kunnanhallinnon rakenteet:
kunnallishallituksen, kunnallislautakunnan ja sen jakautumisen eri osastoihin.
Eritoten ja jopa pääsääntöisesti nykyihmisessä herättää mielenkiintoa selvitys
kunnallisen äänioikeuden jakautuminen Janakkalan kunnan päätöksenteossa ja
Kustaa Paturin suhtautuminen asiaan.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><b>Kunnallinen äänioikeus </b></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Kunnallinen äänioikeus perustui Janakkalassa kuten
kaikissa muissakin maamme kunnissa aina itsenäistymisen jälkeisiin uudistuksiin
saakka, veroäyriin, jonka perustana oli mikä tahansa kiinteä omaisuus sekä
henkikirjoissa olevat mieshenkilöt. Eri laatuista kiinteää omaisuutta
yhdisteltiin myös Janakkalassa, jos ne olivat saman isännän omistuksessa.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Tämä kiinteä omaisuus, joka oli siis kunnallisen
äänioikeuden perusta, on Kustaan kertoman mukaan jaettu kymmeneen luokkaan,
joista alhaisin eli ensimmäinen antaa 10 ääntä eli veroäyriä ja korkein luokka
antaa 100 veroäyriä eli ääntä. Jaon perustana on tilojen tulo- ja laveusarvot (pinta-ala),
koska manttaalia pidettiin selvittelyjen jälkeen kunnassa liian hankalana ja
vaikeasti sovitettavana veroyksikkönä äänestysoikeuden perusteeksi. Näiden
kahden äyrimäärän väliin sijoitetaan kaikkien kuntalaisten kiinteä omaisuus
arvoineen.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">Tämän kiinteän omaisuuden lisäksi
jokainen henkikirjoihin kirjattu täysikäinen mieshenkilö omasi yhden äänen eli
äyrin. Tämä puolestaan johti siihen, että talon isäntä äänesti kiinteän
omaisuutensa, oman minänsä ja hänen alaisuudessaan olevien henkikirjoitettujen
miesten puolesta ja äyreillä, periaatteessa naisilla ei ollut kunnallista
äänioikeutta. Näin siis torpparit, rengit ja muut vastaavat ei kiinteää
omaisuutta omaamattomat ja toisen alaisuudessa olleet, eivät saneet äänestää
kunnallisissa asioissa, no ei tuolloin ei 1800-luvun aikana, vielä toki
valtiollisissakaan asioissa.</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">Koska enemmistön annettujen äänien
määrästä ratkaisi kaikkia kuntalaisia koskevissa asioissa ja manttaalin
alaisissa asioissa äänestettiin vain manttaalin mukaisesti, niin on selvää,
että Paturin kaltaisilla pitäjän talonpojilla oli hallussaan ehdoton enemmistö
kaikista kunnallisista asioista päätettäessä, niin jos he olivat asioista
yksimielisiä, mikä lienee ollut melko harvinaista jopa Janakkalassa.</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">Janakkalassa äänet jakautuivat siten,
että 2/3 osaa kertyi kiinteästä omaisuudesta ja lopuistakin henkikirjojen
mukaan kertyneistä suurin osa oli kiinteää omaisuutta omistavien talollisten
hallussa. Tämä kiinteän omaisuuden osan ylivoima ja enemmistö on Kustaa Paturin
mielestä ja kokemuksen mukaan tärkeätä, se näet takaa hänen mukaansa edistyksen
eteenpäinmenon kunnassa. Vaikka Paturilla oli runsaasti kokemuksia
patavanhoillisista ja kaikkea vastustaneista talonpojista, niin esimerkiksi
hän ottaa esille tapauksen ennen kunnallisasetusta. Tuossa tapauksessa
“irtaimen” väen oli sallittu olla paikalla kun heitä koskevaa asiaa
pitäjänkokouksessa käsiteltiin. Seurauksena tästä oli Paturin mukaan tämän ”irtaimen”
väestönosan edesvastuuton käyttäytyminen, he kun olivat todenneet olevansa
täällä tänään, mutta huomenna jossain muualla, joten he eivät siksi halua ottaa
osaa mihinkään maksuun tässä ja nyt.</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<b><span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">Kunnan hallinto</span></span></b></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;"></span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">Uuden asetuksen mukaisen kunnan
hallinnon rakenteen Paturi jakaa neljään osaan seuraavalla tavalla:</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">“1:ksi. Kunnallishallituksessa on
Esimies ja Wara-esimies, jotka toimittavat varteen ja päättävät joko
Lautakunnan tai yksityisen esittämät asiat.</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">2:ksi. Lautakunnassa on Esimies ja
Vara-esimies sekä 8 jäsentä ja 4 vara-jäsentä. Jäsenet ovat jaetut 4:jään
osastoon: kaksi kuuluu vaivaishoitoon, kaksi kunnan kassain tarkastukseen,
kaksi vörmyntäri-asioihin ja kaksi joutolaisten vaarinpitoon, erittäisin
henkikirjoituksessa saapuvilla olevassa. Esimies toimittaa kirjevaihdon ja
kaikki ne asiat, joissa ei tule kysymykseen lautakunnan jäsenten saapuvilla
oloa, ja eräitä päätettäviä asioita kahden asian laatuun kuuluvan lautakunnan
jäsenen kanssa. Lautakunnan jäsenet ovat kukin osastossansa toimistomiehiä.
Esimies, koko lautakunnan kanssa yhteisesti, vastaa kunnan kassain hoidon
vaarilla pidosta.</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">3:ksi. Kunta on jaettu piirikuntiin,
joissa kussakin on yksi piirikunnan jäsen eli kaitsijamies ja yksi vara-jäsen,
jotka kuuluvat kaikkiin lautakunnan kokouksissa esiintulevien asiain ilmi- ja
selitys-antoihin ja käskyn-alaisiin toimiin piirikunnassa, yhteisistunnoissa
kaikki ja erikois-istunnoissa joku kutsuttu saapuvilla olemaan.</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">4:ksi. Ääntö-oikeus eli vero-äyrit
kuten edellä käsiteltiin. “</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: windowtext;">Hyvin nykyaikaisesti Kustaa Paturi on
artikkelissaan myös huolissaan kunnallisen itsehallinnon kiinnostavuuden
ylläpitämisestä ja tämän tähden ovat janakkalalaiset hänen mukaansa päätyneet
jättämään pois hallinnosta kunnan valtuusmiesten tehtävät. Näin kuntalaisten mukana
olemisen myötä heidän intonsa itsehallintoon pitäisi säilyä. Lisäksi koko
järjestelmä toimii tietenkin korvauksetta, joskin asiakirjamaksuja peritään
toimitettavista asiapapereista ja taksa on markka arkilta. Tämän lisäksi maksetaan muonarahaa
kunnallishallituksen ja piirikuntain jäsenille joissain tapauksissa kaksi
markkaa päivässä ja kyyti mennen tullen tehtävää hoitamaan. Näin päivärahat ja
matkakorvaukset ovat tuttu asia tuollaisessakin kunnassa.</span></span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span style="line-height: 115%;">Kunnallisuudistus oli selvästi Paturin toiveiden
mukainen. Kyseessä oli itsehallinto, johon kuntalaisilla tuli olla elävää
kiinnostusta ja päätöksenteko oli vakaissa talonpoikaisissa käsissä ja
höystettynä muutamien säätyläisten vakaalla toiminnalla. Hän ei kaivannut
muutoksia tässäkään kunnallishallinnon tapauksessa liian rajusti ja nopeasti,
vaan harkiten, hitaasti ja vakaasti kiiruhtaen oli asiat toimitettava.</span></span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0Suomi61.92411 25.74815154.229326 5.5333070000000006 69.618894 45.962995tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-65799656289718502332012-03-10T21:06:00.001-08:002012-03-10T21:15:16.438-08:00Kustaa Paturi (1912 – 1868) ja palveluspakko<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;"></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcd_RT3A2SUEk9gPcMHPd-m6DMpWLrLmk9BfsbVI5xFWessxNTKImOsadLPU5KZqRq3dCFWhTxiIDPZkmj-vAWwEbwx8dgipU6Qt2GHZmZYaanpXRg2a344MWgE0CFdixDIjKukpnXL-4/s1600/Paturintalo.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcd_RT3A2SUEk9gPcMHPd-m6DMpWLrLmk9BfsbVI5xFWessxNTKImOsadLPU5KZqRq3dCFWhTxiIDPZkmj-vAWwEbwx8dgipU6Qt2GHZmZYaanpXRg2a344MWgE0CFdixDIjKukpnXL-4/s400/Paturintalo.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kustaan Paturin itselleen 1840-luvulla rakennuttama talo.</td></tr>
</tbody></table>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<b><span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Yleistä Kustaa Paturista</span></b></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Maaliskuun 23. päivänä tasan 200 vuotta sitten syntyi ehkä tunnetuin ja
ainakin omana aikanaan tunnetuin janakkalalainen.. Tällöin näet Turengin
Paturin taloa omistavan talollisen Wilhelm Mikonpojan toinen lapsi syntyi. Tosin
Wilhelm omisti toisenkin talon Turengissa sekä maatilan myös Vihdissä.
Syntyneellä pojalla, joka oli järjestyksessä toinen, annettiin nimeksi Kustaa,
ja hän tuli tunnetuksi sukunimellä Paturi, joskin hän käytti joskus
varhaisimpina aikuiselämän aikoina myös sukunimeä Thurén.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<b><span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Runoilija</span></b></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Suomenkielisten lukijoiden tietoisuuteen Paturi tuli julkaisemalla
runoteoksen ”Huvilauluja Hämeestä” vuonna 1842. Tosin jo vuonna 1837 Kustaa
Paturi oli avoimesti kiistellyt hämäläisten ja savolaisten hyvyydestä ja
paremmuudesta Mehiläisen palstoilla. Paturin runoteosta mainitaan, esimerkiksi
Uusi Suometar artikkelissaan 1902, ensimmäiseksi suomenkieliseksi
runokokoelmaksi. Siinä oli mukana myöskin nuotit, jonka mukaan runot oli
tarkoitettu lauluina esitettäviksi erilaisissa nuorison tilaisuuksissa.
Sävellykset, ja osittain vanhojen nuottien mukaiset sovitukset olivat
Janakkalan kanttorin Silénin tekemiä. Kirjasta otettiin myöhemmin 1860-luvulla
myös toinen painos. Merkittävän runokirjasta tekee myös se, että siitä
kirjoitti ra</span><span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">nskalainen
kriitikko ja tiedemies Xavier Marmier. Hänhän kävi Suomessa 1842, tutustui Paturin
kirjaan, kertoi kirjasta ja sen kirjoittajasta ja käänsi erään runon ranskaksi
jo vuonna 1843 julkaistuun omaan matkaraporttiinsa.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<b><span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Keskustelija</span></b></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Paturi ei ollut kuitenkaan vain runoilija, hän oli myös innokas
yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen kirjoituksensa käsittelivät lähes kaikkia tuolloisessa
yhteiskunnassa esillä olleita asioita. Hän laati mm. lausunnon, ainoan
suomenkielisen ja tavallisen rahvaanmiehen kirjoittaman yksityisen lausunnon
kansakoulua käsittelevään senaatin esitykseen. Jälleen tässäkin asiassa hän oli
ainut suomenkielinen asiaa kantaa ottanut. Oman ammattinsa myötä hän käsitteli
ja kirjoitti todella runsaasti maanviljelyä ja se parantamista käsitteleviä
artikkeleita. Osansa saivat niin uusi raha, tullit ja virsikirjauudistuksetkin.
Ehkä keskeisin ja tärkein kuitenkin Paturille oli kansakoulun, jonka pitäjään
saamiseksi hän taisteli kaikin voimin. Sellainen pitäjän toimesta saatiinkin
Janakkalaan jo vuonna 1861, ennen annettu asetusta.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Kustaa Paturi ei ollut fennomaani, ei edes sen ajatussuunnan alun
syntyvaiheessa. Hän koki itsensä tietenkin uskolliseksi keisarin alamaiseksi,
mutta eritoten hän oli syvällisesti talonpoika ja juuri hämäläinen talonpoika. Hänhän
käytti yleisesti nimimerkki Maamies. Tietenkin hän oli myös janakkalalainen ja
jopa erityisen tarkka omasta paikallisesta identiteetistään. Kuitenkin
hämäläisenä talonpoikana hän otti osaa hyvin monenlaisiin keskusteluihin, mutta
oli myös päättämässä ajamista asioitaan. Hän oli perustamassa Suomen
ensimmäistä liikepankkia kuin myös myöhemmin Janakkalan säästöpankkia. Usein hän kirjoittikin monipuolisesti juuri
janakkalalaisena eri paikallisiin (Hämäläinen) ja valtakunnallisiin lehtiin,
joiden määrä oli 1800-luvun puolivälissä hyvin rajallinen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Paturi ja pakollinen suojelu</span></b></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Köyhät meillä on aina
keskuudessamme, mutta on eri asia miten heihin suhtaudumme ja miten pyrimme
köyhyyttä poistamaan tai ainakin yleensä sen vaikutuksia lieventämään.
Nykyinen, vasta sotiemme jälkeen rakenteille pantu hyvinvointivaltio ei ollut
edes kaukaisuudessa siintävä tavoite 1800-luvun puolivälin ihmisille. Kun vielä
huomioidaan usein toistuneet nälkävuodet, niin kuva yleisestä puutteesta on
lähes totaalinen. </span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Kustaa Paturin
kannanotoissa tulee selkeästi ilmi kaksi köyhäinhoidon pääsuuntausta. Toinen on
huonompi vaihtoehto eli yksityisen armeliaisuuden varaan rakentuva, nykyistä
amerikkalaista järjestelmää muistuttava tapa hoitaa asia, ja toisena parempana vaihtoehtona
yhteiskunnan toimenpiteet ongelman korjaamiseksi. Tässä toisessa vaihtoehdossa
on nähtävissä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevat periaatteet jo
huomattavasti ennen kuin koko käsite edes syntyy.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Melko lyhyiden
lehtikirjoitusten lisäksi Paturi otti enemmän ja perusteellisemmin kantaa
köyhäinhoitoon ja palveluspakkoon suojeluun vastauksessaan senaatin kyselyyn,
joka johti vuoden 1852 köyhäinhoitoasetukseen ja sitten kirjoituksissaan
Mehiläisessä vuonna 1860, joissa hän vastusti erittäin jyrkästi Yrjö Koskinen
(myöhemmin senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen) näkemyksiä vaivaisten asioiden
hoitamiseksi.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<b><span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Lausunto senaatille</span></b></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Paturin lausunto vuoden
1852 asetusta vasten oli monipuolinen ja jopa valmiin asetuksen muotoon
laadittu pykälineen ja kaikkineen. Esitys oli ainoa suomenkielinen, joka
tietenkin käännettiin ruotsiksi jotta virkamiehet olisivat pystyneet sen
lukemaan. Esitys oli myös ainoa ns. rahvaan taholta tullut, kaikki muut olivat
korkeiden virkamiesten tekemiä. Tällä vuoden 1852 asetukselle tehtiin runaasti
lisäyksi ja parannuksia vuosien 1817 ja 1822 asetuksiin.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Lausunnon pykälä 17
kuuluu:</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="Perusteksti1kappale">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Waiwaiset
erilaatunsa wuoksi jaetaan seuraawalla tawalla:</span></div>
<div class="Perusteksti1kappale">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">1si
Heikkomieliset ja mielipuolet.</span></div>
<div class="Perusteksti1kappale">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">2si
Wanhat ja Kiwuloiset elli raajan-rikot, jotka ej taira ittensä millään tawalla
elättää.</span></div>
<div class="Perusteksti1kappale">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">3si
Jotka isojen onnettomuuren takia owat puutteen alaisia, elli wanhuuresta tahi
ruumiin heikkouren elli Kiwulaisuuren takia ejwät taira ittensä Kaikkin aikoina
tarpeellisesti elättää.</span></div>
<div class="Perusteksti1kappale">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">4si
Jotka owat puutteen alaisia suuremmassa elli wähemmässä mitassa; mutta owat
ilkiwaltasia elli huonon elämän kautta ittensä pahentaneet, tahi huolimattomia
ja laiskoja.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti1kappale" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">5si Lapset alle 14ta
wuoren.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="color: windowtext; font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Ilmeisesti
tämä pykälä ruotsiksi käännettynä saattoi vaikuttaa Tanskassa suoritettuun
vaivaishoidon uudistukseen, joka tuli siellä voimaan 1840-luvun lopulla.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<b><span style="color: windowtext; font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Kiista
Y. K.:n kanssa.</span></b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Keskeisimmän kiistansa Kustaa Paturi kävi kun t<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">oukokuussa 1860 oli
Mehiläisen numerossa 5 nimimerkin Y. K.:n pitkähkö artikkeli otsikolla
‘Laillisesta Vaivais-holhosta’. Nimimerkin taakse kätkeytyi tuolloin lähes
valmis tohtori ja myöhemmin professori ja senaattori ja aatelimies Yrjö Sakari
Forsman, joka jo vuonna 1857 oli Suomettaressa käsitellyt näkemyksiään ja nyt
uudestaan esille ottamaansa asiaa, mutta lienee asia silloin jäänyt lähes
tyystin vaille huomiota, koska Y. K. siihen nyt uudella innolla palaa.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="color: windowtext; font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Eräänä
keskeisenä lähtökohtanaan Yrjö Koskisella on vuonna 1858 Helsingissä ilmestynyt
J. V. Rosenborgin väitöskirja ‘Om Fattigdomen och almänna fälligsvärden i
Finland’. Koskisen artikkelissaan esittämät teesit ovatkin lähes kokonaisuudessaan
suunnattu juuri Rosenborgin tutkimustuloksia ja näkemyksiä vastaan. Voidaankin
hyvin yhteenvetona esittää seuraavat Yrjö Koskisen näkemykset:</span></div>
<div align="left" class="Nootit" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">a) Palveluspakko
on orjuutta, se heikentää työmoraalia ja se ei sovi nykyiseen yhteiskuntaan. Se
tähden myös laiskuus lisääntyy.</span></div>
<div align="left" class="Nootit" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">b) Vaivaishoito
ei kuulu yhteiskunnalle, vaan sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Myöskin
köyhyys lisää itse itseään.</span></div>
<div align="left" class="Nootit" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">c) Kohdat
a ja b kulkevat käsi kädessä ja ne ovat kuin kaksi kaatumassa olevaa pilaria,
jotka pysyvät huonosti pystyssä vain toisiinsa tukeutuen.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<span style="color: windowtext; font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt;">Lisäksi
Koskinen vetoaa kansainvälisiin esimerkkeihin Ranskassa ja Englannissa. Kun kirjoitus sijoitetaan omaan aikaansa niin
siinä tulee esille hyvin 1800-luvun alussa Euroopassa voimakkaasti
teollistumisen kehitystä tukeneet liberaalit ajatukset eli ns.
laissez-faire-periaatteen mukainen yhteiskunnallinen ajattelu. Lisäksi
1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi myös Suomeen syntyä teollisuutta ja uutta
elinkeinoelämää jolla oli omat tarpeensa, jotka lähes aina poikkesivat
voimakkaasti perinteisen maaseutuyhteiskunnan tarpeista.</span></div>
<div align="left" class="Perusteksti" style="text-align: left; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Paturi toteaakin: “myöntää täytyy Y. K::lla olevan oikeutta
sanoa Laillisen Suojeluksen tekevän työ-kansan orjiksi, vielä sekin että
työlästä on jo Laillista Suojelusta pysytellä voimassa”. Mutta mitä seurauksia
tämän “orjuuden” äkkinäisestä ja suunnittelemattomasta poistamisesta
yhteiskunnalle ja yksilölle olisi käy selville kun Maamies toteaa: “työkansan
irtonaisena ollessa pereellinen elämän yhteys, alallisen asunto-paikkaan
rakkaus ja pysähdys, häveljäisyys ja siveellisyys katoo, oma-tunto hämmentyy,
irstaisuus ja törkeys saa vallan, maailmaa kulkeissa tulee ikään kuin
muukalaiseksi syntymä-paikkansa ja koko isänmaassansa.”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Esiin mtulee jopa modernilta vaikuttava näkemys
työsuojelusta. Yrjö Koskisen suositteleman urakkaluonteisen työnteon, jonka
pitäisi, ehdotuksen tekijän mukaan, innostaa ahkeria ja halukkaita
työntekijöitä, Kustaa Paturi tyrmää koska: “jotka urakka-töitä tekevät, isoa
päivä-palkkaa ansaiten, tekevät ylivoimainsa, joka saattaa raajat turmiolle ja
sen suhteen useat nuorempina eli vanhempina saavat pitkällisen kivulloisuuden,
jott’eivät enää voi ansaita eläkettänsä.” </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Keskeisin peruste perinteiselle palvelupakolle on Paturin
mukaan ensinnäkin: “irtaimen työ-kansan lapset ovat jo kohta työ-ikään tultua
pakollisen palvelukseen menemisen kautta tulleet ajallansa työnteon oppiin ja
taipumukseen, irstaiset ja laiskat alallisen asunto-paikan sijoituksen
pakotuksen kautta jokapäiväiseen työnteon harjoitukseen.” Asetus on siis nuorisolle eräänlainen
perusturva huonoa elämää vastaan. Mitä puolestaan tulee aikaisiin ihmisiin
niin: “Laillinen suojelus ohjaa syntymä- ja kasvanto-paikoillansa ja
pereellisessä elämässä pysymään, jonka kautta siveellisyys ja häveliäisyys
säilyy ja edistyy. Kivulloisuuden ja kova-onnisien kohtauksien tapauksissa on
pereellisessä elämässä jonkinmoinen parempi omakoti ja holhous kuin
kulkiaimena; työ-ansio on alituinen.”
Samalla suojeluasetuksen mukaan maksettava vuosipalkka toimii Kustaa
Paturin mukaan eräänlaisena sairaskassana, sillä jonkun päivän sairastamisesta
ei vuosipalkka vähene kuten käy päiväpalkkaa saavien kohdalla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Sillä ehtihän kulua vajaat kymmenen vuotta kun maamme
koki eräät historiansa kohtalokkaimmat nälkävuodet 1867-1868. Varmasti eräs
syy oli mm. Yrjö Koskisen ja muiden valtiomme johtajien erittäin selkeä liberaalinen
talous- ja yhteiskuntapolitiikka, joka korosti yksilön omaehtoista selviytymistä
ja sen mukaisesti ei haluttu auttaa ns. köyhää kansanosaa ja käyttää valtion
varoja tällaiseen ‘hyödyttömään’ toimintaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Ehkäpä sittenkin Kustaa Paturin edustama näkemys väestön
pitämisestä paikoillaan eikä jatkuvassa liikkeessä toimeentuloa etsien ja
samalla yhteiskunnan entistä voimakkaampaa vaivaishuoltoa harrastava asenne
olisivat pelastaneen monia kansalaisiamme, ja ehkäpä Paturin itsensäkin. Sillä
Suomi ei ollut mitenkään kypsä 1860-luvulla uudenlaiseen talouspolitiikkaan,
jossa erinomaisella nopeudella siirryttiin hyvin säännellystä taloudesta
täysin avoimeen ja liberaaliin talouteen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Varsinaisen ohjelmansa vaivaishoitoon Paturi julkisti
sanomalehti Hämäläisessä vuonna 1858 ilmestyneessä kolmiosaisessa
kirjoituksessaan. Siinä hän vaati yhteiskuntaa vastaaman köyhistään, se olisi
jokaisen pitäjän oma velvollisuus auttaa lähimmäistään ja vähäosaisia.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Garamond","serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Kun katsellaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta
asiaa, niin voidaan todeta, että Paturin hävisi kysymyksen palveluspakosta,
mutta hänen mukainen yhteisen vastuu, ei siis almuihin perustuva, pääsi osaksi
yhteiskunnan toimintaa. Tosin sitä ollaan parhaillaan ajamassa vauhdilla ala,
ja siten Kustaa Paturi kokee tappion yhteiskunnan amerikkalaistumisen myötä.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-77030586544385601492012-03-10T08:24:00.001-08:002012-03-10T08:25:13.923-08:00Siirrot on suoritettu ja elämä palautuu uomiinsa<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Nyt siirto on suoritettu ja toivottavasti saan myös tästä
blogista toimivamman ja jopa lisää kuvia kuiviin juttuihini. Kaiken kattavana
meta-tasona on tietenkin väitöskirjani, jos se nyt koskaan edes valmistuu.
Yritystä toki on, ainakin jokusen vertaa. Vaan on jäänyt keskeisempien
projektien tieltä hivenen syrjään.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Luvassa on siis artikkeleita, joita olen kirjoitellut Kustaa
Paturin syntymän kaksisataavuotispäivän kunniaksi. sehän on tämän kuun 23.
päivä.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-52155575929149644412012-03-10T07:14:00.001-08:002012-03-10T07:14:30.028-08:00Tarina, opettavainen 8.7.2011<div class="postinfo" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><em><strong></strong></em></span>
</div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Ihmiset ovat varmasti hieno laji. Jotkut heistä tosin ovat
fiksumpia kuin toiset. Varsinkin vitsien kertomisessa olen surkimus ja
yleensä epäonnistun. Nytpä sitten lainaan ja varastan:</span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><i><span>Tulipa kansakouluntarkastaja Lahdessa laskentotunnille ja </span>päätti
yllättää oppilaat laskutehtävällä:”Kilo omenoita maksaa 8 mk,matka
Lahdesta Riihimäelle on 52 km, kuinka vanha minä siis olen” Syvän
hiljaisuuden katkaisi Pertsa viittaamalla. “No” Viiskytkaks vuotta
vastasi poika. Oikein! miten ihmeessä ratkaisit yhtälön, kysyi
hämmentynyt tarkastaja. Helppoa! meiän naapurissa asuu yks puolihullu
kakskytkuusvuotias.</i></span></blockquote>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-40326826277556132892012-03-10T07:10:00.003-08:002012-03-10T07:10:46.603-08:00Kustaa Paturin lausunto kansakoulusta 5.3.2011<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span lang="SV-FI">Teoksen: Lönnbeck, Gustaf F.; Folkskoleidéns
utveckling i Finland från nittonde århundradets början till 1866.
Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, 1887. Liiteosassa
sivuila 43-44 on seuraava Kustaa Paturin kirjoittama lausunto, joka
puudettiin kansakouluasiassa Tuomiokapituleiden antamiin lausuntoihin.
Paturi oli ainut, joka kirjoitti asiansa suomeksi ja kaikkiaan
vastauksia tuli 19 kappaletta ja pääsääntöisesti kirjoittajat olivat
kirkonmieheä.</span></span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><strong><em>Suurivaltaisin, kaikkein armollisin Keisari ja Isoruhtinas!</em></strong></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><em>Suurimmalla mielihyvällä olemme saaneet
vastaanottaa Teidän Keisarilliselta Majestetiltanne armollisemmasti
käsketyn kolmen Tuomiokapitulin Ehdotuksia Kansakoulumenosta Suomessa,
jolla huomaan tarkoitettavan kansan tarpeellista valistuksen
vaikuttamista sekä hengellisessä että maallisessa katsannossa, josta
Teidän Keisarillisen Majestetinne hellästä ja isällisestä murheenpidosta
kannan tämän kautta kaikkein nöyrimmän ja alammaisemman kiitoksen!</em></span></div>
<span style="font-size: small;"><em>Koska Teidän Keisarillinen Majestetinne on
armossa avannut tilaisuuden tehdä muistutuksia Tuomiokapitulien
Ehdotuksiin Kansakoulumenosta Suomessa, niin rohkenen syvimmässä
nöyryydessä ja alammaisuudessa edestuoda seuraavaista: Mitä siihen tulee
kuin Tuomiokapitulit esittelee koulua ja sen varastoa varten
kuninkaallisen resoluutionin se 10 päivä Elokuuta 1762, § 1:sen mukaan
jälkeen elämistä: pitäjän yhteisellä suostumuksella perustettavaksi,
kaipais luonnollisesti jotakin toisenlaista, kuin vasta mainittu
kuninkaallisen resolutionin koohta ei anna selvää johtoo mihinkä
muotoon, asianomaisten kesken, asia tulis nojattavaksi, niin semmoisessa
seikassa, erinlaisten ajatuksien vuoksi, tapahtuu sekamielisyyttä ja
piammasti menee luonnottomalle eli epävastaavaan järjestykseen
uloosteot. Jos seurakunnan jäsenet ovat yleeseen yhtä valistuneita ja
yhtähyvillä tunnon omaisuuksilla niin makso-määräykset käy jotenkin
luonnollista suuntaa; mutta valistuksen olleen erimitassa seurakunnan
jäsenissä ja jos valistuneempi osa on paremmin omanvoiton kuin
ihmisarvon vaatimuksia seuraavia ja tyhmempi osa ei ymmärrä asian
luonnollista suuntaa eikä osaa asiaansa valvoo, niin kääntyy asia
valistunneempain omanvoiton puolelle ja niin perustettu makso tulee
seisomaan seuraavana ojennusnuorana, joka on toisille liika raistus ja
pitkänaikaisesta tavasta saa semmoisen puolustuksen että on työlläs
saada luonnolliseen oikeuteen. Tutkinnoilla voidaan käsittää entisillä
pitäjäin yhteisillä suostumuksilla perustettuja asioita paljo niin
tapahtuneen. Taasen Tuomiokapitulien eesitteleminen: jotta Lukkarit
peräytettäisi alkuperäiseen virkansa toimeen kansakoulunopettaiksi,
muista nykyisistä virkapalveluksista, kuin kirkko-laulusta,
vapautettavaksi, olis ehkä kaikista sopivin keino; mutta Lukkarien
palkanmakso, vanhuuden jälkeen, Talo eli sauhu lu’ulla, on jo ajan
mittaan joutunut luonnottomalle kannalle. Tarkastain tulläan huomaamaan
jotta yksi kokonainen talo jolla on suuri viljelys ala ittellä on
paljo avaroilla viljelys aloilla Torpparia, kaikki nauttii Lukkarin
palvelusta yhteisellä kolmen kapan maksolla, toinen talo on pantu 16:sta
osaan eli on sama määrä yksinäisiä taloja, joissa ylipäätään on
sama asukas luku ja. viljelyspaljous kuin viimeksi sanotullakin ja ne
maksaa kukin 3:me kappaa eli yhteensä l:den Tynnyrin 18:sta kappaa.
Kuin Tuomiokapitulien esityksen mukaan edellä mainitun kuninkaallisen
resolutionen se 10 päivä elokuuta 1762, 1 § jälkeen tulis aina
yhteisellä suostumuksella vielä lisättäväksi, niin se tulis aina
edelleen ylentymään, viimeksi mainituilta pieniltä taloilta; sitä
vastaan löytyy seurakunnissa useempia laijia kiintonaisia ja ikään
kuin kiintonaisia, väkirikkaita ja suuria voittoja tuottavia,
omaisuuksia niin kuin jauhomyllyjä, Sahoja, monen nimellisia Tehtaita
j.n.e. kuin ei maksa mainittuja kappojakaan, jotka kuitenkin luontonsa
puolesta olisivat voimallisia että velvollisia maksamaan Lukkarin ja
Kansakoulunopettajan palkkaa ja koulun voimassa pitämisessä olla
osalliset maatilallisten rinnalla, arvonsa mukaan. Mitä Lukkarien, ja
jos se tulis olemaan Kansakouluopettajain, palkkaan tulee, niin se on
vanhan perustuksen mukaan niin suurella eroituksella paljouden suhteen,
ehkä opilla ei tule olemaan lainkaan eroo suurissa ja pienissä
seurakunnissa, vähän on virantoimituksellakaan, josta seuraamus on
semmoinen, että yhtätaitoiset miehet, palkan suhteen, toiset elää
ylellisyydessä, toiset kituu köyhyydessä eli täytyy ellä muilla
ansioilla; tämä seikka kansakouluopettajan perusteessa myös olis
suuresti tarpeen parantaa. Myöskin kuin Suomen kansa on yksi kansa jos
sen jäsenet kussakin seurakunnassa, niin kuin se olis luonnollista,
maksaisi Lukkarille eli Kansakouluopettajalle yhtä paljon niin kansan
yhteys vaatis luontoonsa puolesta kunkin saada nauttia kohtuullisia
etuja virkamiesten hyvyyden suhteen, joka perustaiksen palkkaan – niin
kuin se tapahtuu niiden virkamiesten suhteen joita armollinen Hallitus
suorraltansa palkottaa; mutta seurakunnittain palkatut Lukkarit
erisuuruuden suhteen, ovat kymmenenkin kertaa suuruisella eroituksella,
joka jo tekee luonnottomaksi palvelusta nauttivain kohtuullisen etuuden.
Jos Teidän Keisarillinen Majestetinne hyväksi näkis säätää Lukkarit
Kansakouluopettajiksi, niin edellä mainituin monipuolisien
luonnottomuuksien suhteen syvimmässä nöyryydessä ja alamaisuudessa
pyytäisin saada Teidän Keisarillisen Majestetinne armolliseen huomioon
johdattaa kansakouluopettajan palkaa perustettavaksi omituiselle
kannalle. Seurakuntain lukua suhteen, viime aikain kansanpaljous
laskuissa, näyttäisi jos 20 ja 50 vuoden välillä ijästä, köyhät ja
raajarikot pois erottain, esimerkiksi maksaisi kukuin miehen puoli
16:sta ja vaimon puoli 8:ksan kopeekkaa hopeassa. ylipäätään karttuvan
sisääntuloo kansakouluopettajain kohtuulliseksi palkaksi ja ne rahat
ko’ottaisi yhteiseen erityiseen kassaan ja siitä maksettaisi, kuin
kansakouluopettajain siat jaettaisi seuraaviin luokkiin, 1:selle 200
Ruplaa Hopeessa, 2:selle 175 Rupl., 3:nelle 150 Rupl., 4:lle 125 Rupl.,
5:lle eli kanssaopettajalle isommissa seurakunnissa 100 Ruplaa. Mainittu
maksomäärä ulottuisi ehkä niillen paikoillen, joka ei myöskään
maksajoille olis suuri rasitus, kuin se tulistasan jakautumaan, niin
kuin semmoinen virkapalveluskin yleiseen koskee yhtäläiseen, olis myös
kansakouluopettajoille ulottuva palkka, ja niin muodoin Lukkari kapat
tarpeettomat , jos Teidän Keisarillinen Majestetinne hyväksi näkis
kumota Lukkari kapppain makson. Joka olis sen suhteen suuresti
toivottava että maatilalaisten kesken se epätasainen makso, tilain arvoo
suhteen, perkaantuisi, kuin myös Lukkarien vanhuudesta tapana pysynyt
pitäjän ympäri palkan kierto lakkaantuisi jonka varjon alla se tavatoin
kerjuu on voimassa pysynyt, joka olis senkin vuoksi hylättävä tapa että
se puolustaa ja kiihottaa yhteistä köyhäin kerjua ja samalla alentaa
virkamiehen arvoo. Kouluhuoneet rakentaisi ja voimassa pitäisi kukin
seurakunta, johonka omaisuutten haltiat antaisi tarvittavat rakennus
aineet ja omaisuutten suhta järjestettäisi, kaikennimellisien kesken
tavalla kuin kuninkaallinen resolutioni se 10 päivä Elokuuta 1762, 5 §
Pruukien, Värkkein ja Myllyin manttaalli arvosta säätää Kirkon ja
Pappilan rakennuksiin; vanhat manttalit maatiloillakin on jo
ajaanmittaan joutunnut niin luonnottomalle kannalle että joissakuissa
seurakunnissa on jo kirkon rakennuksissa otettu seurattavaksi uutta
manttali lukua. Päivätyöt kouluhuoneita takentaissa ja paratessa
tehtäisi mies lu’ulla, jota tapaa myös on joissakuissa seurakunnissa
seurattu kirkkoo rakentaissa.</em> </span></blockquote>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><em>Edes elää syvimmällä alamaisuudella Suurivaltaisen kaikkein armollisimman Keisarin ja Isoruhtinan</em> </span></blockquote>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><em>Teidän Keisarillisen Majestetinnen kaikkein kuuliaisin ja uskollisin alammaisenne</em> </span></blockquote>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><em>Kustaa Paturi</em></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><em>Talon mies Turengin kylässä ja Janakkalan pitäjässä.</em></span></div>
</blockquote>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-48025606712122254572012-03-10T07:06:00.003-08:002012-03-10T07:06:43.132-08:00Suuriruhtinas ja kansakoulumme 16.10.2011<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">1 Keisari-suuriruhtinas laati uudistusohjelmansa<span> </span>1856 mukana myös kansanopetus maalla</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">2 Senaatti sai sen tehtäväkseen</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">3 Senaatti pyysi lausunnot tuomikapituleilta</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">4 Ne kannattivat entistä menoa</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">5 Senaatti pyysi lausunnot kansalaisilta tuomikapitulien lausuntoihin.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">6 Lausunnot tuli jättä senaatille ennen elokuun loppus vuonna 1857</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">7 Uno Cygneaus oli yksi lausunnon kirjoittaneista</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Ongelma</span>: Kirjoittiko myös Kustaa Paturi asiasta ja jos niin missä on nähtävissä tuo lausunto?</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Lähetin e-mailin kansallisarkistoon ja siinä tilaan materiaalia ko. lausunnoista. Jos ne vaikka saisi käyttöönsä maanantaina.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">HUOM!</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Löytyi tieto, että Paturi on lausunut ja antanut oman käsityksensä asiasta - tietenkin!</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Asiasta kertoo<span> </span>Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia I:ssä sivulla 240. Hienoa!</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Eli materiaalia löytyy, siis arkistoon!</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-91155374363929516772012-03-10T06:57:00.004-08:002012-03-10T06:57:34.252-08:00Loihto-apujen hakija 13.11.2010<h1 style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</h1>
<div class="separator" style="clear: both; font-family: Georgia,"Times New Roman",serif; text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><a href="http://oscari.blogit.fi/files/2010/11/noita-ja-para.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" class="alignright size-medium wp-image-65" height="255" src="http://oscari.blogit.fi/files/2010/11/noita-ja-para.jpg" width="400" /></a></span></div>
<div class="postinfo" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><em><strong><br /></strong></em></span>
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>On tullut lueskeltua noituudesta. Esimerkiksi <strong>Jean Guilloun</strong>
teos ”Noitien asianajaja” on ollut erittäin mielenkiintoinen, vaikka se
ei mitenkään täytä tieteellisen teoksen kriteerejä. Hienoja arvioita
hän kuitenkin teoksessaan kuitenkin esittää. Syykin noituuteen
tutustumiseen on melko yksinkertainen, se palvelee tämän blogin
tarkoitusta ja siten myös valmisteilla olevaa teesiäni.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span> </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><strong><span>Kustaa Paturi</span></strong><span> näet julkaisi sanomalehti </span><span>Hämäläinen 9. joulukuuta ja 16. joulukuutta vuonna 1859 kaksiosaisen vuoropuhelun ”Loihto –apujen hakija”.<span> </span>Mielenkiintoisesti Guillou toteaa suomalaisia noitia käsittelevän luvun alussa:</span></span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><span><span> </span>”Tyypillinen suomalainen noita
oli vielä 1500-luvun lopulla loitsutaitoinen mies. Suomalaisessa
kansaperinteessä yliluonnolliset kyvyt liitettiin miehiin ja
ruotsalaiset protestanttiset papit saivat työskennellä pitkään ja
hartaasti murtaakseen tämän käsityksen ja juurruttaakseen maahan
teologisesti korrektimman noitakuvan.”</span></span></div>
</blockquote>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Kun Kustaa Paturin lehtikirjoituksen mukaan ”<em>Vuonna 1842
tuli muuan mies erääseen taloon kysyin isäntää ja tavattuansa pyytää
saada kahdenkesken puhutella. Isäntä vei eri huoneeseen ja kysyi mitä
olisi asiaa</em>.” Ja vieras oli todennut, että ”<em>Isännän sanotaan tietävän; minun on viety terä pellosta, eikä tahdo luontokappaleetkaan menestyä.”</em>
Tämä isäntä, joka vastailee vieraan toiveisiin vaikuttaa erinomaisen
paljon Kustaa Paturilta itseltään, varsinkin hän lopulta antaa
vastauksen isäntää vaivanneisiin ongelmiin..</span></span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Keskeistä kuitenkin on, että vieras ihan oikeasti tulee vielä
1800-luvun puolivälin paikkeilla hakemaan tavallaan apua ongelmiinsa
tilanpidossa loitsutaitoiselta, kuten hän uskoo, isännältä.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Eli mistä ja/tai millaisesta pyynnöstä oli siis tässä tapauksessa kyse?</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Ensinnäkin kyse on jo otsikon mukaisesti perinteisistä loitsuista
joidenka pitäisi saada pellot voimaan hyvin ja karja tuottamaan
paremmin. Isäntä oli markkinoilla tavannutkin jo henkilön, jolla oli
etumaksuakin moisesta tekemisestä suorittanut. Vaan kun oli mennyt
annettuun paikkaan ja osoitteeseen, niin ei siellä miestä tunnettu. Kun
kerran oli apujen hakemisen tielle lähdetty, niin oli kuultu, että
täältä saisi ongelmaan apua.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Henkilö, jolta apua ongelmiin on pyydetty ja ryhtyy leikkiin mukaan,
mutta vaatii kalliin palkkion eli kokonaisen hopearuplan. Tämän apua
pyytävä isätnä tietenkin suostuu muitta mutkitta maksamaan. Lisäksi hän
alistuu erilaisiin ehdotettuihin hullutuksiin joita hänen pitää
loitsujen aikana ja niiden tehon takaamiseksi.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tämän kaiken perusteella kyseessä on leikkimielinen kuvitelma
perinteisestä suomalaisesta loihtimistaidosta. Merkittävää toki on, että
se varmaankin vielä 1800-luvun puolivälissä on elänyt voimakkaana
perinteenä ja sillä on ollut kysyntää talonpoikienkin keskuudessa. No
tokihan mekin luemme horoskooppeja ja mitä ihmeellisempiä ennusteita
erilaisista asioista.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tämän jälkeen isäntä kertoo erilaista tilalla tapahtuneista
erikoisuuksista. Keittoruokapataan oli tuotu vesinen vasikan maka,
ruispellosta oli löytynyt pärekoppa, jossa oli tulukset, villoja ja
tähkäpäitä. suoloja oli kahdesti tiputettu suoloja ja vaappuaamuna
maitoa portaille.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kustaa, siis avun antaja, kovetaan leikkipilla ja toteaa:<span> </span></span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;">”joka asuu ensimäisnä teistä pohjais ilmaa kohden,
vanha muija, mustaverinen, on tepposet tehnyt –– hullusti on asiat ––
mutta nykyisin sen on jo hampaat suusta pois –– ja mitä se toi kirkosta,
on tullut tapaturmasta kadoksiin, ei se enää voi uusia pahennuksia
tehdä –– kuin vaan pannaan entiset menemään takasin omaan kohtaan –– ja
kuin tässä tyyni neuvot pannaan, ei ole siltä eikä monesta muusta
pelkoa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;">Mutta se ämmä on luvannut itsensä pahalle –– ei
pahaa saa vähillä kääntymään omaansa kostamaan –– sitä en minä rupee
aikaan saamaan pilanpäiten –– jos sinulla on ja tahdot enemmän sovittaa,
niin kyllä asiasi hyväksi laitan –– tarvitsisi vielä lisää antaaksesi
vähinänsä kolme ruplaa. ”</span></div>
</blockquote>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span> </span>Lisämaksun vaatimiseen päättyy
kertomuksen ensimmäinen osa ja viikon kuluttua julkaistaan toinen ja
viimeinen osa tästä kertomuksesta. Mutta lisämaksun syynä on ollut
miehen pään rapsuttaminen ja kun kuvetta opn kaivettu kolmen ruplan
verran, niin avun pyytäjää pyydetään käymään kamariin, johon ne kolme
äsken saatua ruplaa on heitetty. Kamari on myös pimennetty.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Seuraakin pitkä avunantajan yksipuhelu, jossa
yksityiskohtaisesti käsitellään ongelma ja siihen soveltuva käytännön
ratkaisi, ei siis tarvitse, kuten neuvoja toteaa: ”</span><span>Minä en
tarvitse tämmöisissä asioissa mennä kirkkoon haltioilta, eikä maanalan
väeltä neuvoa kysymään.” Vaan kaikki tapahtuu järjen avulla kun oikeassa
reaalimaailmassa eletään. Tässä analyysit ja neuvot kyselevälle ja apua
hakevalle isännälle;</span><span> </span></span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><span>Teillä on harvat ometat, joiden läpitse käy
tuuli ja pakkas-ajoilla sonta jäätyy lattialle –– lehmät karsii vilua ––
syksytalvesta annetaan vaan paljaita kuivia olkia, eläimet hivuvat, ja
joulun tulee nostettavaksi –– sitte ei ne enää jaksa syödä, vilu
rankasee lisää –– niitä väänentään ja nostetaan ja sillä turmeltuu
eläimet; jotkut luovat, toiset ei pääse eroon kantamoissaan, niistä osa
kuolee, toiset huonouden takia on jäänyt mahoksi –– vasikat luolee
pieninä ja mitä saadaan elämään, niitä juotetaan pienuudesta
suurus-juomalla, jonka vuoksi paaristuvat ja vatsaa kartuu liki maata
ulottumaan. Huonot eläimet pannaan keväillä ulos maan vetlänä ollessa,
vajoovat ojiin ja lähteisiin, kuin tuppaavat ruohon piikkiä hakemaan;
niitä nostetaan ja reellä vedetään kotia –– näin uupuvat vielä ulkona
käydessä ja sotkevat laitumet kevätvetelänä varsin poroksi, ettei kasvaa
ruohoa koko suvena. Hevoiset samate huonouden ja keväisen aikasen ulos
laskemisen vuoksi saa monta vammaa. Pidä tästedes vaan se määrä
luontokappaleita kuin voit ruokkia ja jo syksystä alkain anna niitä
aineita kuin voit ruokkia ja jo syksystä alkain anna niitä aineita kuin
talvellakin, että edes jaksavat kelpoon syödä ja varusta ometta
lämpyisen ja tuulen pitäväksi. </span></span></div>
<span style="font-size: small;"><span> </span>Peltoa olet tehnyt liika paljon,
paljaan riistan kasvatusta varten, jota et saa sontavarain vuoksi
tarpeelliseen voimaan –– osa tehtyäsi peltoa on vielä niin huonoa
hedelmätöintä maata, joka ei koskaan hyödyllä kannata pellon
viljelyksessä pitää. Pelloissasi on ojituksenki puolesta suuri vika,
niskaojia on tuskin nimeksikään, jotka on pieniä ja tukossa, sarkaojia
on siellä täällä, nekin juuri myötä maan suuntaa ja tukossa että vesi
valuu pitkin sarkaa –– jotka, etenki alipäistä, on tuoreilla ajoilla
liika märkiä, kuvilla kuivaa kovaksi kuin raudan melto; ettet niihin saa
ajallaan tehdä kevättoukojakaan; myöhäiseen tehdyt viljat eivät
tuuleennu, halla vie usein vuosin –– raataus tehdään huosti kuinhevoises
on keväillä huonoja –– sonta joka peltoosi pannaan toisin paikoin on
palanut moskaksi, toiset paikat ovat raakaa, havot viheriäisiä ja multa
pian samallaisena kuin maasta on nostettu –– peltojasi ajat kuivilla
kovilla tuulisilla ilmoilla, jolloin tuuli vie sonnasta mädänneen
köykäsemmän mullan pitkin vesiä ja mäkiä –– niin on monta muuta
taitamattomuutta teidän työtoimissa, jonka vuoksi saalis on huono, josta
seuraa niukka elämä ja puute. Ensinnä syysää pois viljelyksestä
huono-maalaatuiset pellon osat ja kaikkia muita toiminkohtia koeta
parantaa.» </span></blockquote>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><span> </span>“Teitilla oli semmoinen usko ja luulo
että pahat ihmiset tiedollaan ja taikuus- eli noitakeinoillansa olivat
pitäneet teidän luontokappaleet ja terän vieneet pellosta. Niin oli
ennen yleinen luulo Suomalaisilla ja muilla vähän valistuneilla ja
etenkin pakanallisilla kansoilla, että toinen ihminen taisi ottaa ennen
toiselta ja kääntää toiselle; mutta maailman viisaat ja oppineet, jotka
ovat tutkineet luontoa ja luonnon voimia, ovat tulleet
järkähtämättömästi siihen käsitykseen, että taivaan ja maan luoja
luomisessa on määrännyt vakaan järjestyksen kaikille kohdille sekä
elukoille että kasvuille –– niitä ei taida eikä voi kukaan
ylenluonnollisilla noita- eli muilla luonnottomilla keinoilla muuttaa ––
ainoastansa näkyvillä ja käsitettävillä teoilla ja töillä saadaan
aikaan mitä saadaan. Se mitä kutsutaan semmoiseksi onneksi eli
onnettomuudeksi, jonka syytä ei ihminen käsitä –– sitä ei taida mikään
ihmisvoima eli vehkeet ylenluonnollisella tavalla siirtää V se on
kaikkivaltiaan luojan johdatus, jota ei ihmiset käsitä, kuinka se
kuitenkin tulee ja on aikansa parempi eli pahempi –– eli mitä se on.
Ihminen on vaan kelvollinen ymmärryksellä ja opilla ja hänen tulee
ajatella: ahkeruus voittaa kovanki onnen ja pyytävä saa pyyn poikiakin,
ja jumalalla on ohjat, luojalla lykyn avaimet; vaan ei kateen
kainalossa, pahan suovan sormen päässä. Semmoinen on se salaisuus, jonka
minä tiedän. Tuossa on ne neljä kolikkoasi, ota ne takaisin.”</span></div>
</blockquote>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tämä Kustaa Paturin teksti käy jo sinällään
maanviljelysoppaasta ja hyvistä neuvoista, miten maa pitää rakentaa,
miten sitä tulee hoitaa ja miten karjakin menestyy. Ei loitsuja tai
taikoja, vaan arkista uurastusta oman onnen hyväksi. Sitä tarvitaan
työtä enemmän kuin rahaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kuva: Teoksesta Hans Vintler: Tugendspiel, vuodelta 1486.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-20049819460464524192012-03-10T06:52:00.005-08:002012-03-10T06:52:52.603-08:00Sukupuoli ja kansallinen identiteetti 21.10.2010<h1 style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</h1>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><strong>Ellen Marakowitz; Gender and National Identity in Finland, An Exploration into Women’s Political Agency.</strong></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Marakowitzin artikkeli on huomattavasti
tarkoitushakuisempi kuin kaksi aiempaa. Sen tarkoituksena on tutkia
(selvitellä) naisten roolia suomalaisessa politiikassa ja sitä miten
naiset ovat sitoutuneet joihinkin politiikan osa-alueisiin.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Kuitenkin artikkelin luotettavuuden
kyseenalaistavat useat merkittävät terminologiset erehdykset, jotka
saavat lukijan epäröimään artikkelin objektiivisuutta. Esim.
ensimmäisellä sivulla käytetään termiä preautonomous period, joka
tietenkin oikeasti tarkoittaa Ruotsin vallan aikaan, mutta kirjottaja
kuitenkin se määritellee ajaksi 1800-luvun lopulta 1900-luvun
alkuvuosiin. Sivulla 3 käytetään otsikossakin sujuvasti oikeata termiä
preindepent Finland. Toinen merkittävä hämäävä tekijä on puhe
parlamentista vuonna 1895, kun kyse on Diet-nimisestä instituutiosta eli
säätyvaltiopäivistä, jonka voisi määritellä tarvittaessa esim. </span><span lang="EN-US">Diet of Finland, Riksdag of the Estates tai Parliament of Estates. </span><span>Näitä mokia riittää!</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Mitä tulee käsitteisiin ”domestication of the
State” ja ”nurturehood”, niin kyseessä on lähinnä artikkelin
kirjoittajan luomat termit. Ensimmäinen tarkoittanee valtion /
yhteiskunnan privatisoitumista kotitalouksien ympärillä toimivaksi.
Toinen termi tarkoittaa suomalaisuuden määrittyvän lähinnä
hoivayhteiskunnan kautta. Mielestäni molemmat termit kuvaavat
suomalaista yhteiskuntaa vasta toisen maailmansodan jälkeisessä
maailmassa.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Mitä tulee tutkijan kohderyhmien valintaan,
niin se on vähintäänkin omituinen. Miten voidaan erittäin pienen
yläluokan naisten muodostaman Naisliitto Unionin todeta olleen
1800-luvun lopun keskeinen osa naisliikkeen kansallista toimintaa?
Jossain mielessä tämän toki ymmärtää ja hyväksyy Martta-liikkeen
kohdalla, mutta vasta sekin sai enemmän tuulta purjeisiinsa
itsenäistymisen myötä. Mutta silloin varmaan esim. Lottajärjestö oli
huomattavasti keskeisempi tasa-arvoa ylläpitävä järjestä. Ehkä tutkijan
olisi pitänyt käsitellä voimakkaasti naisenemmistöistä raittiusliikettä,
kuten Sulkanen on tehnyt tai sitten työväenjärjestöjen naisia, sillä
ehkä siellä toteutui tasa-arvo enemmän kuin muualla koska kaikki olivat
ilman yhteiskunnallisia oikeuksia enne vuoden 1906 lainsäädäntöä.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Varsinkin kun osiossa Naisliitto
Unioni-osiossa tutkija toteaa organisaation olleen ainoa naisten
äänioikeutta erityisesti ajaneen organisaation. Se on hyvin yksipuolinen
näkemys Suomen tilanteesta, sillä esim. työväenliike ajoi kaikkien,
sekä naisten että miestä yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.</span></span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-7266585356456614992012-03-10T06:50:00.000-08:002012-03-10T06:50:01.018-08:00Irma Sulkunen ja minäni tietämättömyys 12.10.2010<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Ajatuksiani, jotka herätti Irma Sulkusen artikkeli; Naisten järjestäytyminen ja kaksijakoinen kansalaisuus.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Artikkeli ilmoittaa lähtökohdakseen: ”että
demokraattinen kansalaisuuskäsite oli sukupuolenmukaisesti kaksijakoinen
ja että se vakiintui juuri järjestäytymistapahtumassa.” Nyt kuten aina
ennenkin Sulkusen kirjoitukset herättävän mielessäni hämmästyksen, eli
mitä hän tarkoitta vai tarkoittako hän yhtikäs mitään?</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>En vain ymmärrä miten kansalaisuuskäsite ei
olla kaksijakoinen? Onko myös vasen- ja oikeakätinen kansalaisuuskäsite,
miten on hetero- ja homo käsitykset erovat kansalaisuuskäsityksessä,
vai suomenkielisen ja suomenruotsinkielisen kansalaisuuskäsitteen
välillä eroa?</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Sulkunen keskittää huomionsa 1800-luvun
loppuvaiheisiin ja seuraavan vuosisadan alkuun, mutta hän ei kuitenkaan
kovin paljolti pohdi aikaisempaa ryhmittäytymistä esim. raittiusasian
ympärille. Onhan juuri raittiusasia eräs ensimmäisiä täydelliseen
vapaaehtoisuuteen perustuvaa joukkoliikettä jo 1800-luvun ensimmäisen
puoliskon aikana.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Ehkä tutkijalle on helpompi meritoitua kun
löytää aineistonsa helposti, sillä artikkeli sijoittuu erityisesti
aikaa, jolloin tavallinen kansa eli talonpojat, työväestö ja muut
pieneläjät jättivät raittiusliikkeen. Liike oli ehkä liiaksi ryhtynyt
opettamaan heidän maailmankuvalleen vierasta poroporvarillista
elämäntapaa ja eritoten eriarvoista naisroolia, kuten Sulkunen toki
ansiokkaasti artikkelissaan tuo ilmi.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Implisiittisesti Sulkunen toteaa niin
porvarillisten naisten haltuun joutuneiden tai jääneiden järjestöjen
sekä maamme perinteisen naisasialiikkeen edustaneen sanoja
yhteiskunnallisia arvoja ja päämääriä. Ehkä tutkimuksessa olisi pitänyt
syventyä kaksijakoisen kansalaisuuden sijaan siihen yhtenäiseen
kansalaisuuteen, jota ehkä edustivat maalaisrahvas ja varhainen
työväestö, joka vain ajatteli toimeentuloa ja jätti vähemmälle
teoreettisen sukupuolipohdiskelut.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Varhaiset naissukupuolen järjestöt ns.
rouvainyhdistykset olivat eräs filantropisen yhteiskunnan toimintamuoto,
ehkäpä fennomaniaan liittyvä, sillä itse Yrjö Koskinenkin suositteli
kirjoituksissaan vaivaishoidon perustuvat ainoastaan almuihin, ei siis
yhteiskunnalliseen tukeen. </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Mielenkiintoinen on kuitenkin ehkä
feministitutkijana tunnetun Irma Sulkusen näkemys, jossa hän toteaa:
”Naisen varhainen taipumus erillisjärjestäytymiseen ei ollut vain
angloamerikkalainen ilmiö…” Miten niin naisilla olisi taipumus
erillisjärjestäytymiseen? Ja väitettä ei perustella mitenkään
erityisesti, se lähes vaan todetaan.</span></span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-7932232498135729582012-03-10T06:48:00.003-08:002012-03-10T06:48:48.045-08:00Matti ja URHO! 11.10.2010<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Matti Salonen, jota nimeä Kurjensaaren
matista köyttivät aina isäni seitsemän sisarta, kun puhuivat
ystävästään, julkaisi 1973 teoksen ”Syntynyt sivulliseksi. Näkyjä ja
näkemyksiä 1960–1973”. Ehkä joskus nuorempana olen kirjan saattanut
lukea, tai sitten en, sillä ilmestymisaikoihin opiskelin kiivaasti
Brysselissä päämääränäni akateeminen glooria.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Kirja koostuu päiväkirjamuistiinpanoista,
jota on tietenkin toimitettu yleisölle sopivaan ja Matin minää
korostavaan asuun. Teoksessa on yksi ylitse muiden, kukaan tai mikään ei
pysty kilpailemaan hänen kanssaan. Kyseessä on Salosen Matin kotijumala
eli Urho Kekkonen. Jopa hänen vinttikoiransa on muita tavallisia
kuolevaisia merkittävämpi. </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Oikeastaan Salosen Matti tunnustaa melkoista
kepulaisuutta, sillä Ahti Karjalainen tarjoaa kyydin virka-autollaan ja
taas Matti on päässyt suurten seuraan, tosin Ahti joutaa tavallisten
kuolevaisten joukkoon.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Urkilla on etu puolellaan, sillä Matti ja Hän
ulkoilevat molemmat Seurasaaressa ja voin vain kuvitella miten Matti
kuolaa mahdollista kohdata Urkki lenkillään. Jos päämiehen lenkit eivät
olleet säännöllisiä, niin kuinka Salosen akan poika Hämeenlinnasta
onkaan joutunut kylmässä värjöttelemään ja odottamaan.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Kirjan ehkä parasta antia on Matin analyysit
sisällissodasta 1918 ja sen seurauksista, joissa hän itse koki minänsä
ulkopuoliseksi. Selkeästi hän kuitenkin asettuu vastustamaan valkoista
valhetta, joka terminä on siis vanhempi kuin Heikki Ylikankaan
teksteistä ilmenee.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Mitä tulee Matin tyyliin, niin siitä tavasta
kirjoittaa olen aina pitänyt. Vaikka päiväkirjamerkinnät ovat lyhyitä,
jopa rivin tai parinkin mittaisia, niin selvästi käyt ilmi kirjoittajan
kokemus hienona esseistinä. Hyvää ja hyvin kirjoitettua esseetä on aina
mielenkiintoista lukea ja siksi olenkin Salosen Matin innokas lukija.<span></span></span></span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-58595319066613496862012-03-10T06:47:00.001-08:002012-03-10T06:47:18.494-08:00Jalava Kansakunnan miestä muokkaamssa 4.10.2010<span style="font-size: small;"><em style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><strong></strong></em></span><div class="postinfo" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><strong>Tehtävä oli lukea Marja Jalavan artkkeli “Kansakunnan
miestä estimössä” ja kirjoittaa tiivis artikkelin esttely
tutkimusingekmista ja keskeisistä väitteistä. Pituus noin 2400 merkkiä.</strong></span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Artikkelin ”Kansakunnan miestä muokkaamassa” tarkoitus on tarkastella
J. W. Snellmanin näkemystä miehestä ja tämän näkemysten muuntumista.
Ensin on tarkasteltava mikä on se kansakunta, jota edustaa se mies,
josta Snellman kirjoituksissaan käsittelee?</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br />
Kun itsensä suuriruhtinaaksi nimennyt Aleksanteri I, totesi Suomen
tulleen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Ketkä suuriruhtinaskunnan
asukkaat tiesivät ja oivalsivat mitä tämä tarkoitti? Kyse oli hyvin
pienestä joukosta. Suomi oli 1800-luvulla sääty-yhteiskunta ja samalla
se oli myös luokkayhteiskunta, sillä jokaisen säädyn sisällä oli
voimakkaat ja ylipääsemättömät luokkarajat. Mitä yhtenäistä mies-,
nais- tai perhekuvaa saattoivat edustaan ministerivaltiosihteeri ja
kreivi Armfelt ja vaimoinensa sekä renki tai loinen piikavaimoineen
jossain pikkukylästä? Todennäköisesti heillä ei ollut mitään yhteistä,
sillä harvoin tavallinen kansa edes tiedosti suomalaisuutensa, he olivat
identiteetiltään hämäläisiä, savolaisia jne.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br />
Lähtökohtana on miehisyyden näyttäytyminen problemaattisena niin S:lle
kuin muille saman aikakauden ja yhteiskunnan yläluokkaisille jäsenille.
Tuolloin sukupuolten eroa pidettiin valtasuhteena, jossa nainen oli
kaikilla elämänalueilla miehen alainen. Tämä oli lähtökohtana koko
yhteiskunta-analyysille. Päämääränä ei ollut naisen vapauttaminen, vaan
naimattomien naisten saaminen työelämän palvelukseen.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br />
Ajatus miehestä perheen yksinomaisena elättäjänä ja vaimosta äidillisenä
kodin hengettärenä ei suinkaan ollut 1800-luvun alun perinteinen
käsitys, vaan kyse oli uudesta perhemallista. S. edusti tyylipuhtaasti
komplementaarista kahden sukupuolen mallia, tämä rakentui lukuisista
miehen ja naisen välistä eroja korostavista vastakohtapareista.
”Kansalaisyhteiskunta” ja valtio olivat pelkästään miehisiä
elämänalueita ja asennoitumistapoja.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br />
S. jakoi miespuolisten aikalaistensa pelon, että saavutettua
sivistystasoa seuraisi barbaria, jos naiset hylkäisivät paikkansa kotona
ja naiselliset heikkoudet puolestaan tarttuisivat miehiin. Olisi
parempi, ettei mies mestaroisi perhe-elämäänsä liikaa, vaan antoi vaimon
tunteen ohjaamana päättää, mitä miehen teroita sovellettiin
lastenkasvatuksessa käytäntöön.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br />
Nuoruutta S. tarkasteli ylempien yhteiskuntaluokkien nuorten miesten
näkökulmasta. Nuoren miehen edellytyksenä oli erottautuminen naisista ja
lapsista sekä irrottautuminen passiivisesta riippuvuudesta,
emotionaalisesta impulsiivisuudesta ja välittömästä nautinnonhalusta,
jotka leimasivat naisille, lapsille ja sivistymättömille kansanosille
luonteenomaisia olemisen ja kokemisen tapoja.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br />
S:n. koko ajattelua leimasi sukupuolittuneisuus ja myöhemmin se esiintyi hyvin konservatiivisena ajatteluna.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-84330015654641966592012-03-10T06:36:00.000-08:002012-03-10T06:36:00.814-08:00De Tavastia 25.4.2010<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Professori Jaakko Suolahti julkaisi artikkelin ”<strong>Ensimmäinen yleisesitys Hämeen maakunnasta</strong>” vuonna 1954 Eero Heinämäen ja Pekka Suvannon toimittamassa teoksessa <strong>Kaikuja Hämeestä XI</strong>, jonka julkaisijana toimi Hämäläis-osakunta.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Artikkelissa käsitellään Kirkkonummen kirkkoherana elämäntyänsä
tehneet Turun Akatemian oppilaan Christianus Limnellin kanditaatti- ja
maisterinväitöskirjaa <strong>De Tavastia</strong>. Se valmistui
keväällä 1748 ja hän puolusti sen ensimmäistä saa pro
exercitio-näytteenä 20. helmikuuta 1748 ja toista osaa pro
gadu-näytteenä 19. heinäkuuta samana vuonna, saadakseen maisterin arvon.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Oma työni kannalta tämä De Tavastia-teos kuuluu eittämättä kohtaan
tarinaa Hämeestä, sen ihmisistä ja asioista, mutta toki siitä saadaan
esille myös joitakin faktoja kohtaan Janakkala, sillä Suolahden mukaan
Limnell opiskeluaikoinaan toimi kotiopettajana todennäköisesti joissakin
Janakkalan kartanoissa. Perusteena tälle näkemykselleen Suolahti
esittää muita paremmat kirjoittajan tiedot pitäjän asioista ja
tapahtumista sekä olemisista. Toisaalta mahdollista olisi myös Limnellin
toiminta kotiopettajana pappilassa.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tietenkin näkemys Hämeen esiintyminen historiallisissa dokumenteissa
on kiinnostava ja antaa artikkelille oivan alun. Suolahti on tässäkin
kohtaa hyvin uskollinen oppiaineensa hyville perinteille. Suolahtihan on
tunnettu artikkeleiden kirjoittajana ja nämä artikkelit käsittelivät
mitä moninaisimpia seikkoja koko elämän kirjossa.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Jaakko Suolahden mukaan:</span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kaikkein perusteellisinta työtä on Janakkalan kuvaus,
koska Limnell oli ilmeisesti viettänyt siellä jonkin aikaa. Hän kertoo
Kernaalanjärven harvinaisista säkäistä, Laurentiukselle pyhitetystä
lähteestä ja sen ympärillä vietetyistä pakanallisista menoista ja
tietysti Hakoisten linnavuoresta ja kartanosta.</span></blockquote>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Valitettavaa tavallaan on kirjan jääminen keskeneräiseksi. Siihen on
tietty moninaisia syitä, ja yksi niitä on tutkimusmenetelmän osittainen
epäonnistuminen. Limnell lähetti kyselyn kaikille Hämeen
kirkkoherroille, mutta ei saanut vastauksia kaikista pitäjistä, saati
että vastaukset olisivat olleet edes tyydyttävää tasoa. Tästä syystä
Janakkalan, jonka Limnell siis jo entuudestaan tunsi, osuus korostuu
muiden pitäjien rinnalla.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Pitää etsiä myös Jaakko Suolahden vuonna 1958 julkaisema teos <strong>De Tavastia</strong>,
jossa Suolahti kääntää se selityksin varustaa ao. väitöskirjat. Tämän
teoksen on kustantanut Tampereen historiallisen seura ja se on seuran
omia julkaisuja, ISSN 0358-0369. Valitettavasti sitä ei löydy
Hämeenlinnan ja ympäristön kirjastoista. On muuten melko uskomaton
tapaus kun maakunnan teoksia ei ole tallennettu kirjastoon ei edes
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Miten hieno järjestelmä tuo Internet onkaan! Dorian sivuistoilta
löytyivat molemmat Limnellin teokset PDF-muotoisina. Latinaksi tietty ja
ilman kommentaareja. Siis Jaakko Suolahden työstömistä vailla olevina.
Mutta kuitenkin ne ovat netissä ja käytettävissä. HIENOA!</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-35375589209275031022012-03-10T06:33:00.000-08:002012-03-10T06:33:01.826-08:00Dekkari prosessista 1.4.2010<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Vuonna 1951 ilmestyi ensimmäisen kerran dekkari <em>Ajan tytär</em>, jonka kirjoittajaksi on merkitty <strong>Josephine Tey</strong>.
Nimi oli pseudonyymi ja sen taakse kätkeytyy tunnettu kirjailija
Elizabeth Mackintosh (25. kesäkuuta 1896 – 13. helmikuuta 1952), joka on
erityisen tunnettu mysteeriromaaneistaan. </span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kuitenkin juuri tämä teos käy historiantutkimuksen oppaasta mitä
suurimmassa määrin. Tämä oli myös kirjailijan viimeisin teos, joka
julkaistiin vain vähän ennen hänen kuolemaansa. Sen keskeinen sisältö on
Englannin kuninkaan Rikhard III maineen puhdistaminen. Tämä ei ole
suinkaan ensimmäinen kerta kun luen tämän kirjan.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Helpointa on tutustua teokseen englanninkieliseen Wikipediaan
kirjoitetussa artikkelissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Daughter_of_Time</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kuitenkin muutama yleishuomio tutkimusprosessista, johon johdatukseen
kirja on oivallinen opas. Jatkuvasti kirjan päähenkilö,
loukkaantumisesta sairaalassa toipuva Scotland Yardin etsivä törmää
asian puitteissa huhuihin ja niiden kertautumiseen ajan myötä. Eräs
tehtävä onkin löytää näiden Tony Bandyksi kutsuttujen väärien tietojen
alkuperä. Nehän ovat tietenkin tietoisesti ja täysin tarkoituksella
synnytettyjä vääriä tietoja, mutta ovat muodostuneet yleisiksi
käsityksiksi, joita ei mikään eikä kukaan voi juurikaan horjuttaa.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Toinen keskeinen tekijä on löytää kyseisen historiallisen ajankohdan
synnyttämät aikalaismuistiinmerkinnät. Yllättäen prosesissa tietenkin
tulee vastaiskuja ja pettymyksiä, mutta uutteruus palkitaan Ajan
tyttäressä, kuin ehkä usein voi käydä myös oikeassa elämässä.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Juuri nämä kaksi periaatetta pitäisi olla keskeisiä kaikessa
historiantutkimuksessa jotta tutkimus olisi luotettavaa ja asiallista.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-86999805069038125582012-03-10T06:31:00.000-08:002012-03-10T06:31:02.839-08:00Se onnistui!<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Juha Siltala ja hänen massiivinen tiiliskiviteoksensa <strong>Valkoisen äidin pojat</strong>, tuli luettua sittenkin. Koville otti ja ensimmäisellä kerralla jopa luovutin. </span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Niin ensimmäinen lukukerta päättyi jo kymmenen sivun kohdalla, eli en
päässyt edes johdannon puoliväliin saakka. Lopulta kuitenkin sisuunnuin
ja lukeminen siis onnistui. Jaksoin lukea jopa koko johdannon, siis sen
kaikki 28 sivua. Mielenkiintoisesti pari viimeistä sivua olivat todella
kielenkiintoisia ja innostivat minua kahlaamaan koko teoksen. Mutta
lopulta luin myös koko kirjan - hyvä minä!</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Ongelman lukemisessa muodosti Siltalan käyttämä kieli. En aluksi edes
ymmärtänyt sitä häne kieltäään, vaikka sanat olivat tuttuja ja
käsityskykyni rajoissa. Hän jotenkin hienostelee ja briljeeraa kielellä
ja ihan turhaan, sillä oikeastaan johdannon kaksi viimeistä sivua ovat
se oleellinen osa koko johdannosta. En tiedä mikä on Siltalalla syynä
monimutkaisiin lauserakeneisiinsa ja vaikeatajuiseen tekstiin yleensä.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tietenkin minullakin on omat rajoitukseni ja ne eivät suinkaan ole
vähäiset. Jos vertaan Siltalaa ja Varesta tekstintekijöinä, niin heissä
on eroa kuin yössä ja päivässä. Vares on mielettömästi helpompi lukea ja
hahmottaa, vaikka asia on yhtä tiukkaa ja painavaa. Siltalan teksti on
osittain ilmeisesti lukukelvotonta tai sitten minä en vaan ymmärtänyt
lukemaani.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Pitää toki myöntää, että Siltalan teos antoi kuitenkin paljon se
opetti minua merkittävällä tavalla tiedostamaan tukimuskohdettani. Tästä
on osoitiuksenä kirjan marginaalaihin tehdyt merkinnät. Ensiimäinen
merkitä on sivulta 27, eli lähes johdannon lopusta, jossa Siltala
toteaa:</span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tutkimustehtävänä on ollut selvittää yksityisen ja
yleisen suhde kansallisilla herättäjillä ja valistajilla, psyykkisen
tasapainon ja isänmaallisten reformiensisäinen suhde. Supistamalla
havointoskaalaa tietyntyyppisiin tilanteisiin on mikrointeraktiosta
saatu esiin makrarakenteita.</span></blockquote>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Eli tuossa on oikeastaan koko yli 700 sivun ajatus hienosti
kiteytettynä. Kun tuota toteamusta käytti lukemisen osviittanan, niin se
jopa onnistui.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kiitos muuten Vesalle yllytyksestä lukea tämä kirja.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-56040333180093469382012-03-10T06:29:00.000-08:002012-03-10T06:29:01.486-08:00Kusti on polkenut 14.3.2010<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Parin viimeisen viikon aikana on Posti tuonut eräitä
kirjahankintojani. Tietysti uskottelen itselleni ja Pomolle, että ne
ovat tuiki tarpeellisia Kustaa Paturi – projektin etenemiselle.
Tietenkin ne sitä ovat, vaikka toisaalta voisi menne kirjastoon noin 60
kilometrin edestakaisen matkan ja saada ne käyttöönsä. Kuitenkin olen
hyvin tyytyväinen kun olen saanut ne itselleni, siis nuo kirjat.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Ensimmäisenä tuli matkalaukullinen eli yli 15 kiloa kirjoja. Kyseessä on usean eri kirjoittajan yhdeksän niteinen suurteos <strong>Hämeen Historia</strong>.
Siinä varsinkin osissa III:1 ja III:2 käsitellään Kustaan Paturin
aikaa. Mielenkiintoisesti juuri hänen kuolemansa aikoihin yleensä
sijoitetaan taitoskohta historiankirjoituksessa. Eli Kustaa meni manan
majoille juuri kun yhteiskunta oli kypsä muuttumaan. Toisaalta ehkäpä
hän ei olisi enää kestänyt ja ollut innolla mukana tuossa uudessa
muutoksessa.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Lisäksi Kusti toi kotiin kaksi kirjaan Suomen ensimmäisestä liikepankista, sen historiasta. Varhaisempi on <strong>G. Grotenfeltin kirja Suomen Yhdys-Pankki 1862—1912</strong>. Teos on julkaistu vuonna 1912. Toinen saamani teos oli <strong>Hugo
E. Pippingin kirjoittaman Sata vuotta pankkitoimintaa, Suomen
Yhdys-Pankki 1862–1919, Pohjoismaiden Osakepankki kauppaa ja
teollisuutta varten 1872—1919, Pohjoismaiden Yhdyspankki 1019–1962</strong>. Teos on painettu vuonna 1962.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tietenkin molemmissa teoksissa kiinnostaa Kustaa Paturin rooli pankin
perustamisessa ja sen varhaisvaiheissa. Jotain sieltä toki selvisi,
mutta ei mitenkään täydellisesti. Paturi mainitaan, mutta lisätiedot
pitää kaivaa esiin arkistojen kätköistä ja alkuperäisistä asiakirjoista.
Onneksi niihin oli joitakin viitteitä, vaikka molemmat kirjat ovat tosi
heikolla noottiaparaatilla varustettuja.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Nyt kuitenkin Kusti saa aikaiseksi kaipuun Mikkeliin. Sillä siellä on
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (EKLA). Tosin nettisivuilta ei
löytynyt mainitaan Suomen-Yhdyspankin arkistosta, joten se lienee vielä
pankin omassa hallinnassa, tai siis nykyisen Merita-pankin hallinnassa.
Kuitenkin sivuilta löytyi Janakkalan Säästöpankin arkistoa ja
vuosilukujen perusteella sinne on tallennettu kaikki se materiaali, jota
ehti syntyä Kustaa Paturin elinaikana. Olihan hän myös perustamassa
tätä paikallista säästöpankkia.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kahdesta teoksesta löytyi myös mielenkiintoinen lisätieto, sillä
Grotenfelt toteaa sivulla 41 olevassa taulukossa, että Hakoisten
kartanon omistaja, vapaaherra Hans Gustaf Boije af Gennäs oli kerännyt
Hämeenlinnan seudun asiamiehenä 136 yksityisen tai/ja yhteisön
sitoutumisen pankin osakepääoman merkitsemiseen. Tämä tarkoitti
melkoista osaa pankin pääomasta eli 2,282,000 markkaa. Lisäksi tämä
johti pankin sivukonttorin perustamiseen Hämeenlinnaan, sillä
perustamisen ehtona ollut kahden miljoonan markan määräraja ylittyi.
Jopa Tampereelta saatiin juuri kaksi miljoona täyteen, vaan ei enempää.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tämä Boijen aktiivisuus selittää varmaan omalta osaltaan myös Kustaa
Paturin mukanaolon. Olivat he mitä suurimmalla todennäköisyydellä
ystävät keskenään. Joskin tästä koitui Paturille myös suurta harmia
hänen pyrkimisessään valtiopäivämieheksi. </span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Lisäksi tämä H. G. Boijen osuus alueelliseen elämänmenoon
osallistumisessa on niin mielenkiintoinen, että sitä pitää tutkia
enemmän kun Paturi – projekti on saatu valmiiksi. Kun toisaalta
kumpainenkin on sukulaiseni, niin sekin myös motivoi kirjoittamaan ja
tutkimaan.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-70515531406818455832012-03-10T05:58:00.004-08:002012-03-10T05:58:56.432-08:00Helmi Krohn 28.2.2010<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Miten merkillisesti ns. suurten poliittisten jättilaisten kuvaaja
Vesa Vares onkaan onnistunut kuvaamaan erään suurmieskohteensa, <em>E.N. Setälän</em>, ensimmäisen vaimon, <em>Helmi Krohnin</em>, kasvua aikuiseksi ja kypsaäksi naiseksi ja eritoten hänen itsenäistymistään toimivaksi ja luovaksi persoonaksi.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Teoksessaan <strong>Helmi Krohn 1871-1913. Naisen valvollisuusetiikka ja yksilön ratkaisu</strong>
Vares tekee enemmän kuin useat tai jopa lähes kaikki ns.
feministihistorioitsija pystyvät yleensä tekemään. Runsaaseen
kirjeenvaihtoon tukeutuen hän oivallisesti esittää Helmin herkimpiä
tunteita ja antaa lukijalla selkeän kuvan suunnattomasta taistelusta
kohteesta oman minänsä kanssa. Toki yhteiskunta, sen toiminnot ja
kannanotot ovat myös mukana tuossa taistelussa, mutta se lienee ollut
Helmin kohdalla se helpon osio elämässä.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Mielenkiintoisesti Vares luo teokseen vertailua ottamalla kirjaansa vertailuhenkilön, joka ei suinkaan ole Helmin sisarpuoli <em>Aino Kallas</em> tai hyvä ystävätär <em>Maila Talvio</em>. Kyseessä on <em>Väinö Linnan</em> romaanisarjan Täällä Pohjantähden alla ruustinna <em>Ellen Salpakari</em>.
Lopputulemakseen tekijä kuitenkin toteaa, että hivenen on yhtymäköhtiä
sekä Helmin että Ellenin välillä, mutta erot ovat enemmän kuin suuret.
Varsinkin kun on kyse tapahtumien ja elämisen kulun perusteella
tehdyistä yksilöllisistä johtopäätöksistä. Mielenkiintoinen on tehty
ratkaisu kuljettaa kahta henkilöä, joista toinen on fiktiivinen hahmo,
kirjan alkuvaiheissa ja palata samaan asetelmaan teoksen loppupuolella.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kuten tekijä itsekin toteaa, niin tarkoitus ei ole ollut laatia Helmi
Krohnin elämäkertaa, vaan tarkastella pientä siivua hänen pitkästä
elämästää. Tuo siivu päättyy avioeroon kansakunnan kaapin päälle
nostetusta Setälästä, jolle tiede ja poliittinen ura olivat tärkeitä ja
sivuuttivat vaimon luonnolliset tarpeet henkiseen kehitykseen,
arvostukseen ja itsensä kehittämiseen.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Vuosi 1913 on hyvin taidokkaasti valittu teoksen päättymisvuosi,
sillä silloin Helmi alkoi uuden elämänvaiheensa muuttuneena ihmisenä.
Hän ei enää tuntenut velvollisuusetiikan mukaista syyllisyyttä
kaikkeenmahdolliseen, vaan ryhtyi itsenäiseksi ihmiseksi ja loi kokonaan
uuden ja itsellisen elämän.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-56302340008035353532012-03-10T05:57:00.003-08:002012-03-10T05:57:44.865-08:00Päivitetty dispositioni 23.2.2010<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><strong>1) Johdanto<br />
2) Maa ja mantu</strong><br />
a) Häme<br />
b) Hämäläiset<br />
c) Janakkala<br />
d) Turenki<br />
3<strong>) Kustaa Paturi</strong><br />
a) Suku<br />
b) Lapsuus<br />
c) Aikuisuus<br />
d) Kuolema<br /><strong>4) Sivistys</strong></span>
<span style="font-size: small;"><br />
a) Runoilija<br />
b) Kansakoulumies<br />
c) Harras kristitty<br /><strong>5) Vaivaishoito</strong></span>
<span style="font-size: small;"><br />
a) Historiaa<br />
b) Toiminta vaivaishoidon parissa<br />
c) Kiista Yrjö Koskisen kanssa<br />
d) Toiminnan mies<br /><strong>6) Maanviljely</strong></span>
<span style="font-size: small;"><br />
a) Kahden tilan isäntä<br />
b) Järjestötyö<br />
c) Käytännön maanviljelijä<br />
d) Uudistuksia ja parannuksia<br /><strong>7) Yhteiskunta</strong></span>
<span style="font-size: small;"><br />
a) Julkinen toiminta<br />
b) Kauppa ja teollisuus<br />
c) Kunnallishallinto<br /><strong>8 ) Yhteenveto</strong></span>
<span style="font-size: small;"><br />
a) Kenen joukoissa seisoi<br />
b) Kenen lippu kantoi<br /><strong>9) Lähteet<br />
10) Liitteet<br />
11) Resumée en française<br />
</strong><br />
Tämän disposition esitin 10. helmikuutta 2010 kokoontuneessa Poliittisen historian jatkokoulutusseminaarissa Turussa.</span>
</div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-16366462442927704012012-03-10T05:56:00.002-08:002012-03-10T05:56:13.834-08:00Alueilla oomme kaikki, niin sinä kuin minä! 23.2.2010<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Professori Maria Lähteenmäki on toimittanut teoksen Maa, seutu,
kulmakunta. Tästä teoksesta enemmän kun saan valmiiksi arviointini
Agricola-verkkoon.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br />
Kuitenkin yleisesti voin todeta, että kirjassa oli lähinnä vain
toimittajan oma artikkeli Alue- ja paikallisutkimuksen synty ja
pohjoinen ulottuvuus 1700-luvulla, jota siis saatan ehkä hyödyntää
omassa tutkimuksessani.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-63417046824934440382012-03-10T05:54:00.001-08:002012-03-10T05:54:08.499-08:00Lukkari Saxberg melkein selvisi 1.11.2009<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><span>Professori Matti Peltonen on tehnyt
mikrohistoriallista metodia käyttäen teoksen Lukkari Saxbergin rikos ja
herännäispappilan etikka. Oman tutkimukseni kannalta kirjassa on
useitakin mielenkiintoisia seikkoja. Ensinnäkin sen keskeinen kohde
lukkari Saxberg eli suunnilleen sanoihin aikoihin kuin Kustaa Paturi ja
heidän kotipaikoillaan oli ero vain noin 250 kilometriä. Ja molemmilla
oli asioita läheisissä kaupungeissa ja jopa suuriruhtinaanmaan
pääkaupungissa Helsingissä.</span></span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-80409566591601544052012-03-10T05:52:00.002-08:002012-03-10T05:52:48.485-08:00Anne Sivula ja Marc Bloch 6.9.2009<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">On palattu Levin korvessa vietetyltä parin viikon
ns. lomalta. On mukava olla jälkeen kodin rauhassa ja omissa oloissa.
Ilman sitä kaikkea tohinaa ja sähläystä, jota korvessa asuminen
vieraineen ja heidän vierailuineen sisältää.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kotiin palattua oli postissa odottamassa Anna
Sivulan väitöskirja Kysymyksiä ja voimaviivoja. Marc Blochin
historiantutkimuksellisen tuotannon metodologinen perintö. Oli toki
muitakin kirjoja saapunut poissaoloni aikana, mutta niistä vielä toiste.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Mielestäni on enemmän kuin tärkeätä saada
tieteellistä kirjallisuutta ja varsinkin historiallista tutkimusta
suomeksi. Ja Sivulan teos on massiivinen, noin 600-sivuinen, hieno
esimerkki tästä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">En ole ollut läsnä väitöstilaisuudessa, joten en
tiedä onko vastaväittäjä professori Matti Peltonen puuttunut heti kirjan
alussa olevaan kummallisuuteen. Sillä sivulla 51 Sivula kirjoittaa:</span></div>
<blockquote style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;">Lapsuutensa, nuoruutensa ja opiskeluaikansa Bloch
vietti Pariisissa. Hän aloitti opintonsa Ecole Normale Supérieuressa.
Osa lukion kursseista oli yhteisiä Sorbonne yliopiston kanssa, ja Bloch
opiskeli vuonna 1094 Ranskan koululaitoksen historiaa Émile Durkheimin
opastuksella.</span></div>
</blockquote>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Sivulla viittaa tiedoissa Carole Fink’in teokseen
Marc Bloch, A Life in History. Ensinnäkin mitään tuollaista Fink ei
teoksensa sivuilla 24—25 mainitse. Hän kertoo jopa huomattavasti
yksityiskohtaisemmin tästä Blochin elämänvaiheesta. Samaa voidaan jopa
lukea suomalaisesta Wikipediasta <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Marc_Bloch">http://fi.wikipedia.org/wiki/Marc_Bloch</a>.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Lyhykäisesti voidaan mainita, että Bloch suoritti
lukio-opintonsa Parisiin maineikkaassa Louis-le-Gand lyseossa. Sen
jälkeen hän opiskeli ns. valmistavalla luokalla ja kirjoittautui
oppilaaksi ranskalaiseen erikoiskorkeakoulun <span> </span>École Normale
Supérieuren oppilaaksi vuonna 1904. Vuonna 1908 hän suoritti
agregaation. Fink mainitsee teoksessaan, sekä lyseon että valmistavan
vuoden rehtorin suositukset ja<span> </span>ENS:n yhdistämisen Sorbonnen yliopistoon, joka mahdollisti opinnot molemmissa korkeakouluissa.</span></div>
<span style="font-size: small;"><br style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;" /></span>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-34471130264991984602012-03-10T05:51:00.001-08:002012-03-10T05:51:09.002-08:00Särestöniemi 27.8.2009<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tänään koin jälleen Reidar Särestöniemen
museokodin. Oli jälleen mielenkiintoinen kokemus. Ateljeessa oli esillä
Reidarin kirjeitä. On muuten uskomatonta, että hänen kirjeistään ei ole
tehty kirjejulkaisua. Osa on tietty palanut Särestöniemen tulipaloissa,
mutta yleensä ne olivat vastauksia Reidarin kirjeisiin.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Eli, vaikka meillä Suomessa ei ole kovin usein
tapana tehdä kirjejulkaisujen kokoelmaa, niin mielestäni Reidar
sellaisen ansaitsisi. Pitäisi vain tutkia Kekkosen ym. Arkisto ja ottaa
selville kirjeille. Oikeudethan omistaa Reidar Särestöniemen säätiö,
jolla ei varmaan olisi mitään julkaisemista vastaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Minun mielestäni Reidarin kirjeiden kieli ja
ilmaisu on todella mahtavan hienoa. Kun hän lisäksi piirsi kirjeisiinsä
ja jopa kirjekuoriinsakin erilaisia kuvia mitä erilaisimmista asioista.
Kylla pitäisi kirjeet jualkaisuksi saada ja niiden kuvitukset myös.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-86627032329339321562012-03-10T05:50:00.001-08:002012-03-10T05:50:06.849-08:00Dispositio 23.8.2009<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Nyt pitäisi todella laatia alustavaa dispositiota, sillä sellainen
tarvitaan esim. tutkimussuunnitelmaan. Periaatteessa on ainakin kaksi
keskeistä tapaa käsitellä aihetta ja siten myös niistä voidaan luoda
kaksi täysin erilaista dispositiota.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Ensinnäkin varmasti yleisempi tapa käsitellä suurmiehiä ja
kronologinen käsittelytapa. Tämä on mahdollista jos on paljon
materiaalia ja tietysti henkilö on todellakin merkittävä ns. suurmies ja
pitänyt esim. todella tehokkaasti päiväkirjaa. Lisäksi muita lähteitä
on runsaasti saatavilla.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kustaa Paturin tapauksessa lienee kuitenkin parempi ja järkevämpi
käyttä ns. sektorikäsittelyä. Onhan häneltä olemassa lähinnä vain eri
elämänalaoihin keskittyneitä lehtiartikkeleita. Kirjeitä on toistaiseksi
löytynyt vain yksi ja päiväkirjoita tai muuusta vastaavasta
materiaalista ei voi edes unoksia. Keskeistä on esim. Felix Seppälän
artikkelin tiedot, jotka on saatu Kustaan sisarenpojan pojan Altti
paturin haastattelusta.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tällöin voitaisiin dispositioksi aluksi ajatella:</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">1. Johdanto</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">2. Maa ja mantu</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">3. Kustaa Paturi</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">4. Sivistys</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">5. Vaivaiset</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">6. Maatalous</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">7. Talous ja yhteiskunta</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tietenkin kukin luku sisältää useita alalukuja. Itse pidän olellisena
tuota toista lukus, sen tulisi Annalistien tavoin perustella Kustaa
Paturin mahdolliset ympäristölliset ja maakunnalliset vaikutteet.
Kuitenkin Marc Blochin toivoman lähdeluettelon ja sen lyhyen
komentoinnin olen ihan kirjan alusta siirtänyt tuonne varsinaisen
käsittelyn loppupuolelle.</span></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tämän jälkeen voin pohdiskella jokaista lukua hivenen yksityiskohtaisemmin.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-56246128984026259682012-03-10T05:48:00.002-08:002012-03-10T05:48:28.561-08:00Siis, minä olen... 14.8.2009<div style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Tällainen testi sattui joskus eteeni, en vaan muista millä
nettisivulla se oli. Se kuitenkin on ihan tyhjänpäiväinen kuten kaikki
saman luokan testi mutta laitetaan se nyt esille.</span></div>
<ol style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span>Sinä olet </span><span>TUTKIJA</span><span>/</span><span>johtaja</span></span></ol>
<ol style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span></span></span><span style="font-size: small;">Kun olet kiinnostunut projektista, sinä keskityt siihen, joskus jopa
niin että suljet pois kaiken muun ympäriltäsi. Suoritat tehtäväsi
täsmällisesti ja perinpohjin, usein erittäin omaperäisesti.</span><br />
<br />
<span style="font-size: small;">Ja koska sinulla on paljon energiaa ja sinulla on tapana olla
innotunut omista ideoistasi, keksinnöistäsi ja projekteistasi, sinä
voit olla erittäin vakuuttava.</span><br />
<br />
<span style="font-size: small;">Tapanasi on kerätä asioita, kokemuksi ja ideoita. Ja sinä olet
innokas tekemään vaikutuksen ympärilläsi oleviin ihmisiin, sekä
maailmaan.</span><br />
<br />
<span style="font-size: small;">Vaikka sinä nautit ihmisistä ja voit olla viehättävä ja
huumorintajuinen, sinä et ole erityisen kiinnostunut tavanomaisista
sosiaalisista tapahtumista ja ihmisistä. Olet sinut itsesi kanssa,
tavoitellen omia kiinnostuksen kohteita.</span><br />
<br />
<span style="font-size: small;">Ihmiset ehkä kutsuvat sinua epätavanomaiseksi, omaperäiseksi. Nautit
tärkeisiin asioihin liittyvistä, hyvistä keskusteluista. Ihmisillä on
tapana ihailla sinun kekseliäisyyttäsi. Sinä olet jännittävä, mutta
joskus etäinen kumppani.</span><br />
<br />
<span style="font-size: small;">Persoonallisuutesi Pää- ja Sivu- Tyypit</span><br />
<ol>
<li><span style="font-size: small;"><span>Sinun päätyyppisi = </span><span>Tutkija</span></span></li>
<li><span style="font-size: small;"><span>Sinun sivutyyppisi = </span><span>Johtaja</span></span></li>
</ol>
<div>
<table border="0" cellpadding="0" cellspacing="0">
<tbody>
<tr>
<td><span style="font-size: small;">T</span>
<span style="font-size: small;"><span>-</span><span>Tutkija - 31%</span></span></td>
<td><span style="font-size: small;">N</span>
<span style="font-size: small;"><span>-</span><span>Neuvottelija - 23%</span></span></td>
</tr>
<tr>
<td><span style="font-size: small;">R</span>
<span style="font-size: small;"><span>-</span><span>Rakentaja - 17%</span></span></td>
<td><span style="font-size: small;">J</span>
<span style="font-size: small;"><span>-</span><span>Johtaja - 29%</span></span></td>
</tr>
</tbody>
</table>
</div>
</ol>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-64021991158530881552012-03-10T05:46:00.001-08:002012-03-10T05:46:19.666-08:00Vares ja väitökirja 2.8.2009<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Sain sen vihdoinkin tehtyä! Siis, sain luettua Vesa Vareksen väitöskirjan <strong>Konservatiivi ja murrosvuoden, Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922</strong>.
Nykyisellä, merkittävästi hidastuneella lukunopeudelleni tuon mammutin
lukemiseen meni todella paljon aikaa, mutta kyllä se kannatti.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Vareksen kirja ei hiukaise kirjallisten lähteiden
runsaudella, mutta se tekee vaikutuksen alkuperäislähteiden mahtavalla
käytöllä. Hän on lukenut valtaisan, mielestäni aivan mahdottomalta
tuntuvan määrän yksityisarkistojen kirjeitä, päiväkirjoja, puheita ja
muita dokumentteja. Tietenkin myös viralliset asiakirjat ja pöytäkirjat
ovat olleet tutkijan lähteitä. Hatunnosto tutkijalle todella mahtavasta
suorituksesta!Elokuun 2. 2009</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8862909502060411599.post-31758821545714600092012-03-10T01:39:00.003-08:002012-03-10T01:41:19.294-08:00Ajatuksia Kustaasta ha tekemisestö 4.7.2009<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Kustaassa oli miestä moneksi. Jos luettelee hänen
keskeisimmät mielenkiintonsa kohteet, niin ne ovat (osittaisessa
tärkeysjärjestyksessä?):</span></div>
<ul style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<li><span style="font-size: small;">Koulut ja oppiminen</span></li>
<li><span style="font-size: small;">Vaivaiset ja yleinen huomenpito toisista ihmisistä (feminismi)</span></li>
<li><span style="font-size: small;">Maatalous kaikkineen</span></li>
<li><span style="font-size: small;">Kirjallisuus ja kieli</span></li>
<li><span style="font-size: small;">Talouselämä</span></li>
<li><span style="font-size: small;">Uskonto</span></li>
</ul>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Jotain uutta luettavaa ja tutustuttavaakin on löytynyt:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Valfrid Palmgren; Kirjastot ja kansankasvatus, Kansavalaistuseura 1914 ja 143 s.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Veikko Piirainen; Kylänkierrolta kunnalliskotiin:
Savon ja Pohjois-Karjalan maaseudun vaivaishoitotoiminta vaivaishoidon
murroskautena 1800-luvun jälkipuoliskolla. 1958, Historiallisia
tutkimuksia 49. Runsaasti kerrontaa KP:n roolista, väitöskirja.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
<span style="font-size: small;">Lukemisessa on menossa Vesa Vareksen väitöskirja
eli se ensimmäinen todellinen Ingman-teos, joka on järkälemäinen
selvitys ja perusteellinen tutkimus tuo unohdetun ja muistista kadonneen
poliitikon yhteiskunnallisesta urasta. Joskin kyse on uudemmassa vain
osasta siitä itse väitöskirjasta. Lisäksi nootitus on aivan eri tasoa,
kuten väitöskirjassa tuleekin olla.</span></div>oscarihttp://www.blogger.com/profile/03635462499306504752noreply@blogger.com0