Kusti on polkenut 14.3.2010

Parin viimeisen viikon aikana on Posti tuonut eräitä kirjahankintojani. Tietysti uskottelen itselleni ja Pomolle, että ne ovat tuiki tarpeellisia Kustaa Paturi – projektin etenemiselle. Tietenkin ne sitä ovat, vaikka toisaalta voisi menne kirjastoon noin 60 kilometrin edestakaisen matkan ja saada ne käyttöönsä. Kuitenkin olen hyvin tyytyväinen kun olen saanut ne itselleni, siis nuo kirjat.

Ensimmäisenä tuli matkalaukullinen eli yli 15 kiloa kirjoja. Kyseessä on usean eri kirjoittajan yhdeksän niteinen suurteos Hämeen Historia. Siinä varsinkin osissa III:1 ja III:2 käsitellään Kustaan Paturin aikaa. Mielenkiintoisesti juuri hänen kuolemansa aikoihin yleensä sijoitetaan taitoskohta historiankirjoituksessa. Eli Kustaa meni manan majoille juuri kun yhteiskunta oli kypsä muuttumaan. Toisaalta ehkäpä hän ei olisi enää kestänyt ja ollut innolla mukana tuossa uudessa muutoksessa.

Lisäksi Kusti toi kotiin kaksi kirjaan Suomen ensimmäisestä liikepankista, sen historiasta. Varhaisempi on G. Grotenfeltin kirja Suomen Yhdys-Pankki 1862—1912. Teos on julkaistu vuonna 1912. Toinen saamani teos oli Hugo E. Pippingin kirjoittaman Sata vuotta pankkitoimintaa, Suomen Yhdys-Pankki 1862–1919, Pohjoismaiden Osakepankki kauppaa ja teollisuutta varten 1872—1919, Pohjoismaiden Yhdyspankki 1019–1962. Teos on painettu vuonna 1962.

Tietenkin molemmissa teoksissa kiinnostaa Kustaa Paturin rooli pankin perustamisessa ja sen varhaisvaiheissa. Jotain sieltä toki selvisi, mutta ei mitenkään täydellisesti. Paturi mainitaan, mutta lisätiedot pitää kaivaa esiin arkistojen kätköistä ja alkuperäisistä asiakirjoista. Onneksi niihin oli joitakin viitteitä, vaikka molemmat kirjat ovat tosi heikolla noottiaparaatilla varustettuja.

Nyt kuitenkin Kusti saa aikaiseksi kaipuun Mikkeliin. Sillä siellä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (EKLA). Tosin nettisivuilta ei löytynyt mainitaan Suomen-Yhdyspankin arkistosta, joten se lienee vielä pankin omassa hallinnassa, tai siis nykyisen Merita-pankin hallinnassa. Kuitenkin sivuilta löytyi Janakkalan Säästöpankin arkistoa ja vuosilukujen perusteella sinne on tallennettu kaikki se materiaali, jota ehti syntyä Kustaa Paturin elinaikana. Olihan hän myös perustamassa tätä paikallista säästöpankkia.

Kahdesta teoksesta löytyi myös mielenkiintoinen lisätieto, sillä Grotenfelt toteaa sivulla 41 olevassa taulukossa, että Hakoisten kartanon omistaja, vapaaherra Hans Gustaf Boije af Gennäs oli kerännyt Hämeenlinnan seudun asiamiehenä 136 yksityisen tai/ja yhteisön sitoutumisen pankin osakepääoman merkitsemiseen. Tämä tarkoitti melkoista osaa pankin pääomasta eli 2,282,000 markkaa. Lisäksi tämä johti pankin sivukonttorin perustamiseen Hämeenlinnaan, sillä perustamisen ehtona ollut kahden miljoonan markan määräraja ylittyi. Jopa Tampereelta saatiin juuri kaksi miljoona täyteen, vaan ei enempää.

Tämä Boijen aktiivisuus selittää varmaan omalta osaltaan myös Kustaa Paturin mukanaolon. Olivat he mitä suurimmalla todennäköisyydellä ystävät keskenään. Joskin tästä koitui Paturille myös suurta harmia hänen pyrkimisessään valtiopäivämieheksi. 

Lisäksi tämä H. G. Boijen osuus alueelliseen elämänmenoon osallistumisessa on niin mielenkiintoinen, että sitä pitää tutkia enemmän kun Paturi – projekti on saatu valmiiksi. Kun toisaalta kumpainenkin on sukulaiseni, niin sekin myös motivoi kirjoittamaan ja tutkimaan.